HAMINAN KUNTAVAALIT 2017

Haminassa sosiaalidemokraatit (SDP) nousi suurimmkasi puolueeksi paikkaluvulla 12. Kokoomus ja Keskusta menettivät paikan ja näin myös me Kristillisdemokraatit. Valitettavasti emme saaneet nuoria ehdokkaita mukaan. Jokaisella on oma elämä ja sen tuomat kiireet kuten pienet lapset ja mahdollisesti myös opiskelu. Toivotaan heitä mukaan sitten seuraaviin kuntavaaleihin.

Haminassa oli varmaan yllätys se, että Perussuomalaiset nostivat kannatusta. Heillä oli nyt mukana hyviä ehdokkaita ja etenkin lääkäri Ari Rinteen mukaan tulo toi heille ääniä. Nythän SOTE-keskustelu on aktiivista ja hänellä on asiantuntemusta näihin kysymyksiin. Aika näyttää, onko sillä asiantuntemuksella vaikutusta maakunnassa tehtäviin sote-päätöksiin. Toivottavasti näin on.

Haminassa Kristillisdemokraatit ovat tekemässä teknistä vaaliliittoa Perussuomalaisten kanssa. Tästä on jo sovittu suullisesti. Toivotaan, että päästään maaliin saakka. Meille Kristillisdemokraateille tämä on tärkeä sopimus, jotta saisimme tulevia valiokuntapaikkoja. Meillä on valtuutettuja 2, joten ilman vaaliliittoa jäisimme varsin vähille paikoille, jos saisimme lainkaan. Tällaistahan tämä politiikka on.
Haminassa ollaan siirtymässä valiokuntamalliin uuden valtuustokauden alussa.

Toivotaan hyvää yhteistyötä eri valtuustoryhmien välillä ajatellen kuntalaisten parasta. Me Kristillisdemokraatit tavoittelemme turvallista, yhteisöllistä ja hyvinvoivaa Haminaa, jossa on hyvä asua ja elää sekä tehdä työtä.

Yhteisöllinen Hamina tavoitteena – Reimari

Yhteisöllinen Hamina tavoitteena – Reimari

Kaupunginvaltuuston kokous 28.3.2017

Tänään Haminan kaupunginvaltuuston kokous, jossa käsiteltiin kaupungin ja eri järjestöjen välistä kumppanuusohjelmaa, kaavamuutoksia ja joitakin valtuustoaloitteita. Tänään tehtiin ennätyksellinen määrä aloitteita. taisi olla yhteensä 6 kpl. Me KD:n valtuustoryhmä teimme aloitteen prosenttiperiaatteen käyttöönottamisesta Haminan kaupungin julkisessa rakentamisessa.

Prosenttiperiaate on jo käytössä monessa kaupungissa ja sairaanhoitopiirin rakennushankkeissa. Kymenlaaksossa tämä on ollut vähemmän esillä. Toivottavasti tämä tulee toteutumaan, sillä onhan todettu, että taiteella ja viihtyisällä ympäristöllä on myönteisiä vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin aivan samalla tavoin kuin on liikunnallakin. Liikunta on ollut voimallisesti esillä koko valtuustokauden. On tehty aloite liikuntapuistosta ja tänään tehtiin aloite kilpaurheilualueen kehittämisestä. Sinänsä hyviä hankkeita ja näiden hankkeiden sisällä voisi toteuttaa myös tätä prosentti taiteelle- ajatusta.

Mietteitä SOTE-uudistuksesta

Tuleva SOTE- uudistus on kirvoittanut monen kuntavaaliehdokkaan kirjoittamaan paikallislehtiin omia näkemyksiään tulevasta SOTE-uudistuksesta ja sen vaikutuksesta kuntalaisten tuleviin palveluihin. On vakuutettu, ettei juuri mikään muutu ja julkisen sektorin tuottamat sote-palvelut tulevat säilymään kunnassa syystä, että kuntalaiset ovat antaneet niistä erittäin positiivista palutetta eli palvelut toimivat.

Toivottavasti näin tulee tulevaisuudessa käymään. Sillä itse näen , että sote-palvelut olisi hyvä tuottaa hyvässä yhteistyössä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektrorin kesken. Näinhän tehdään jo nyt, mutta ei ihan siinä mittakaavassa, mihin nyt valtakunnan tasolla tähdätään.

Viime kädessä se tulee olemaan palvelujen käyttäjä eli kuntalainen, joka päättää omalla valinnallaan, kuka hänen sote- palvelunsa tuottaa. Jos suurin osa kuntalaisista tekee valinnan yksityisen palveluntuottajan palveluihin, se näivettää julkisen sektorin palvelut ja lopulta julkiset palvelut loppuvat. Näin tullee käymään osalle terveyskeskuksia, jotka ovat tulevia sote-keskuksia. Nämä ovat laajan valinnanvapauden piirissä. Näin kävi myös aikanaan Ruotsissa.

Jukinen sektori ei ole valmis kilpailuun, sillä sillä ei ole osaamista kilpailutuksesta, markkinoinnista ja mainostamisesta. Lisäksi julkisen sektorin toimijoille ei ole annettu myöskään mahdollisuutta tämän tyyppiseen toimintaan. Julkiselle sektorille tulisi luoda ensin välineet ja tietotaito markkinoilla toimimiseen, ennen kuin ne täysin avataan kaikille toimijoille. Valinnanvapauteen tulisi määritellä siirtymäaika, jona aikana julkinen sektori saa "rivinsä kuntoon". Nyt yksityinen sektori on etulyönti asemassa oman markkinointiosaamisensa kanssa ja tämä ei ole silloin "samalla viivalla seisomista", kun asiakkaat palveluvalintansa tekevät.

SOTE- uudistus ja lähipalvelut

”Kabinettipolitiikkaa soten siivellä”

Kuten KySa kertoi 18.1.17 ovat Kotkan ja Kouvolan edustajat saavuttaneet neuvottelutuloksen SOTEn järjestämisestä maakunnassamme. Vallan kabineteissa saavutetusta neuvottelutuloksesta ei kerrota meille palvelujen tarvitsijoille vielä tässä vaiheessa mitään.

Herää kysymys: miksi ei? Tätäkö on ”uusi poliittinen kulttuuri”, lähivaikuttaminen ja kuntalaisten kuuleminen? Vai onko tarkoitus kertoa ensin yhteisen näkemyksen sisältö ja kysyä sen jälkeen asukkaiden mielipidettä tehtyyn suunnitelmaan?

Samalla on syytä kysyä myös sitä, mikä on pienten kuntien painoarvo päätettäessä maakuntaamme koskevista asioista. Suuret vievät ja pienemmät kuntamme vain seuraavat vierestä, vaikka tämä maakunnallinen uudistus koskee todennäköisesti eniten juuri pienten kuntien palvelurakennetta. Vallan kabineteissa jo kaikesta päätellen luodaan mallia, jossa suurin osa nykyisistä lähipalveluista keskitetään tulevaisuudessa Kotkaan ja Kouvolaan. Miten käy Haminan sote- palveluille? Haminan sairaalan tarjoamat palvelut ilmeisesti voimakkaasti supistuvat elleivät jopa lopu. Mitkä lähipalvelut ovat oikeasti jäämässä kuntiin? Viime aikojen uutiset kertovat myös, että ei se autuus taida sotesta löytyä: kuntien säästötalkoot vain siirtyvät maakunnan tehtäväksi. Tavallisen veronmaksajan näkökulmasta tämä merkitsee selvää kustannusten nousua ja maksumieheksi joutuvat, entistä enemmän palveluja tarvitsevat. Asiakasmaksut nousevat ja jatkossa matkakulut lisääntyvät. Omavastuuosuudet lisääntyvät niin lääkekuluissa kuin muissakin välttämättömissä menoissa. Miten käy tasavertaisten ja tasalaatuisten palvelujen kanssa?

Kaiken taustalla on myös halu yksityistää mahdollisimman laajasti kaikki kansalaisten tarvitsemat sote-palvelut. En usko kaiken yksityistämisen tuomaan autuuteen, joka pahimmillaan merkitsee nousevia kustannuksia palvelutarvitsijan näkökulmasta. Kuten Helsingin Sanomissa vasta todettiin, yksityistäminen voi johtaa kansalaisten eriarvoistumiseen.

Maakuntamme tarvitsee kuntien välistä yhteistyötä ja yhteisiä päätöksiä, jossa kuuluu myös asukkaiden ja tulevien palvelun käyttäjien ääni. Miksiköhän kymenlaaksolainen ei luota päättäjiin (KySa 19.1.17)?

                                                                                                                               

Pirkko Parjanen

kaupunginvaltuutettu, Hamina (KD)

KD:n kuntavaaliavaus Laajavuoressa 28.1.-29.1.2017

Mietteitä vapaan sanan arkistosta

Kuntavaalit käynnistyvät

Tänään oli Haminan kaupunginvaltuuston talousarviokokous ja jo nyt on näkyvissä vaalikuumeen hiljainen nousu. Aikaisemmin talouskuri oli kovin tiukka, kun eri käyttötalousosan tulosalueita tarkasteltiin. Tänään tuli ainakin 7-8 lisämäärärahapyyntöä ja lisäystä, joista osa hyväksyttiin. Hyväksytyt asiat olivat sen suuntaisia, ettei kukaan halunnut joutua "ei suosittujen" listalle, vaan kaikki valtuustoryhmät hakivat yksimielisyyttä päätöksiin. 

Hamina talousarviossa on paljon hyviä toimintaan liittyviä tavoitteita. Odotan paljon tervasaaren asuinalueen kehittämisestä ja torialueen uudistamisesta. 

Perupalvelujen varmistaminen ja kehittäminen jäävät nykyään huomattavasti vähemmälle huomiolla. Ilmeisesti arvioidaan, että kyllä SOTE-uudistus hoitaa. Kuitenkin kunnan tulisi toimia nyt edunvalvojana sen suhteen, että lähipalvelut jäisivät kuntaan ja maakunnan sote-yhtiön hoidettavaksi.

 

SOTE-uudistus 14.8.2016

Nyt syksyn kottaessa alkaa todennäköisesti todellinen vääntö SOTE-uudistuksen toteuttamisesta. Kunnat antanevat asiakokonaisuudesta omat lausuntonsa ja uudistus etenee valtakunnallisten tavoitteiden suunnassa. Sote-uudistus tulee selkeästi vähentämään palvelujen järjestäjien määrä, muttei tuottajien määrää. Laaja valinnanvapaus avaa väestölle koko markkinat tiettyjen kriteereiden mukaan. Haastelliseksi tuleekin yhtenäisten kriteerien laatiminen ja niiden valvonta. Miten saada kaikki tuottajat antamaan samaa palvelua "samaan vaivaan"?

Sopte-uudistuksen myötä järjestäjien koko tulee olennaisesti kasvamaan, kun maakunnista tulee palvelujen järjestäjiä. Lisäksi palvelut tulevat keskittymään ja tätä kautta palvelun käyttäjien matkat tulevat pitenemän ja ne lisäävät palvelun käyttäjien menoja. kaikkia palveluja ei jatkossa tuoteta lähipalveluna eikä myöskään ns. verkossa. Kuljetuksen järjestämisestä tulee yksi keskeinen osa palvelujärjestelmää etenkin, kun julkisen liikenteen määrä on vähenemään päin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos olettaa omassa arvioinnissaan, että järjestäjien suuri koko vähentää OLETETTAVASTI, ei siis varmasti, alueellisia ja paikallisia eroja palvelujen saatavuuden suhteen sekälisää siten asukkaiden yhdenvertaisuutta. Todellisuudessa palvelun tarjoajein määrä eri puolilla Suomea on varsin erilainen. Pääkaupunkiseudulla palveluja on runsain mitoin saatavilla ja kilpailutettavissa, mutta joillakin paikkakunnilla palvelun tarjoajia voi olla vain muutama.   Miten valinnanvapaus toteutuu eri puolilla Suomea ja miten järjestäjät pystyvät ohjaamaan palvelurakennetta?

Julkisuudessa tuodaan jatkuvasti esille, että julkisen sektorin palvelut tulee asettaa samalle viivalle yksityisten palvelujen kanssa. Kukaan ei kuitenkaan lähde arvioimaan, onko se nykytilanteessa mahdollista? Julkisen sektorin lähtökohta palvelujen tarjoamiselle on ollut aivan erilainen kuin yksityisellä sektorilla. Lisäksi julkisella sektorilla ei ole ollut taloudellista mahdollisuutta kouluttaa henkilökuntaansa siinä määrin kuin yksityisellä, jossa koulutuksen on voinut huomioida firman verotuksessa. Julkisen sektorin laatu- ja palvelujärjestelmät tulee saattaa ensin yksityisen palvelun kanssa samalle viivalle ja lähteä vasta sen jälkeen "kilpakentille". Tosi asia on, että kansalaisten asenne julkisia palveluja kohtaan on negatiivinen, on sillä totuuspohjaa tai ei. Puhutaan "arvauskeskuksista" ja koetaan, että oikea ja laadukas apu saadaan yksityiseltä sektorilta. Kukaan ei mieti sitä, miten esimerkiksi sama lääkäri koetaan julkisella sektorilla ei-ammattilaiseksi, mutta yksityisellä lääkäriasemalla hänestä tulee hetkessä huippuosaaja.

Sote- uudistus tulee muuttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää syvällisesti. Tavoitteena ovat 3 miljardin euron säästöt. Säästöjä varmaan tuleekin keskittämisen ja palvelujen supistamisen myötä. Toisaalta laaja valinnanvapaus tulee ensi vaiheessa lisäämään kustannuksia. Uudistuksella haetaan yhdenvertaisia ja tasalaatuisia palveluja kaikille kansalaisille. Tämä on toki erittäin tavoiteltava asia. Ne, joilla on taloudelliset mahdollisuudet, tulevat edelleen saamaan enemmän ja monipuolisempaa palvelua. Tämä ei tule muuttumaan. Eli tietty eriarvoisuus tulee säilymään ja tuloerojen kasvaessa erot voivat vielä kasvaa. Aika näyttää, miten SOTE- uudistus täyttää sille asetetut laadulliset tavoitteet.



 Vapaa sana

Aikaa tänne glogin sivun kirjoitteluun on mennyt lähes vuosi. Enemmän on tullut käytettyä tuota Facebookia. Eduskunta vaalit tulivat ja menivät. Kuntavaalit todennäköisesti siirtyvät vuoden 2017 syksyyn. Tulevien itse hallintoalueiden vaalit tullevat sitten samaan aikaan. No, samat kasvot tulevat esille molemmissa vaaleissa, osa todennäköisesti myös istuvia kansanedustajia. Onko hyväksi se, että eri päätöksenteko tasoilla päätöksiä tekevät samat henkilöt.
Kansalaiset toki viime kädessä päättävät, ketä päättäjiä mihinkin päätöksentekotasolle tulee. Pohdin vain sitä, miksi me helposti äänestämme samaa henkilöä joka paikkaan? Onko vaarana, että päätöksentekokin keskittyy liikaa tietyille henkilöille?
Sote- uudistus on tulossa ja tulee keskittämään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja entisestään. Se ei olsi ongelma, jos vain kulkeminen näihin "keskuksiin" on joustavaa ja edullista. Nythän kaikki kallistuu, niin matkat kuin palvelutkin. palvelumaksuihin tuli tänä vuonna roimat korotukset eli noin 30%. Pienituloisilla voi kohta tulla jo raja vastaan, onko varaa käyttää palveluja. Me haemme sosiaali- ja terveyspalveluissa sitä, että kaikki saavat palvelut oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja saman tasoisina. Miten tämä käytännössä toteutuu, jos palvleut ovat kaukana ja liian kalliita käyttää. Näyttää siltä, että tuloerot ja muutkin erot eri väestöryhmien kesken ovat kasvamassa ja suurin osa hyväksyy ne annettuna totuutena.




MIETTEITÄ NÄIN EDUSKUNTAVAALIEN ALLA 7.4.15

Eri vaalitapahtumissa monet ihmiset ovat ilmaisseet haluttomuutensa äänestää. Monet sanovat, ettei se hyödytä mitään. Mikään ei muutu. Toinen mietteitä herättävä piirre on se, etteivät monetkaan ihmiset ole kiinnostuneita keskustelemaan /väittelemään heille tärkeistä asioista. Vaalitapahtumissa ihmiset ehkä ottavat tarjotun tavaran vastaan, mutta esitteistä juuri kukaan ei ole kiinnostunut. Toisaalta median rummuttama Keskustan voitto tuntuu vieneen kaiken vaalitaistoinnostuksen. Miksi äänestää, kun tulos on jo selvillä ja peräti ministerin paikat on jo käyty läpi? Toisaalta moni katsoo, että haluan äänestää varmaa voittajaa. Näinhän kommentoi vastaikään eräs vaalikommentaattori " ihmiset haluavat olla voittajan puolella".

Eli, pitäisikö vaaligallupit ja muut etukäteisanalysoinnit kieltää kuukautta ennen vaaleja, jotta vaaleja todella kannattaa käydä. Media harrastaa tehokasta asennemuokkausta ja ilmaista mainostamista riippuen siitä, kenet he haluavat nostaa "voittajan paikalle".  Kannattaisi varmaan harkita. Tietysti sananvapaus tulee esille heti ensimmäisenä, mutta pitäisihän kansalaisilla olla myös OMA valinnanvapaus ilman lobbausta.

Toinen, mikä on tullut esille, on äänestysaktiivisuus. Tähän on ottanut kantaa myös ministeri Lauri Tarasti (Hesari 10.1.15), joka tekisi äänestämisestä lakisääteisen kansalaisvelvollisuuden. Täytyy myöntää, että näin ajattelen itsekin. Näin saisimme ehkä vaaliuurnille enemmän heitä, joiden tulisi äänesttä, että muutosta tapahtuisi. Australiassa lienee äänestyspakko. Jos et äänestä, siitä ei rangaista, mutta kotiin tulee kysely, miksi et käynyt äänestämässä. Nythän vaaliuurinilla käy varmasti aina ns. porvaristo ja riskinä on, että eduskunnasta häviää "kansan koko kuva". Edukunnanhan tulisi edustaa koko kansaa, ei vain pientä elitististä osaa siitä.

Kolmas kiinnostava keskustelun aihe on ollut eduskunnassa oloajan pituus. Moni haluaisi säätää rajoitukset vaalikausien määrälle. Mielestäni tässäkin on paljon hyvää. Eduskuntahan on luottamustoimi ei varsinainen työpaikka, jonne mennään noin 25-vuotiaana ja jäädään eläkkeelle 70-vuotiaana. Ehkä 4 vaalikautta riittäisi ja sen jälkeen olisi uuden edustajan vuoro. Nytkin näissä vaaleissa ehdokkaina on paljon edsukunnassa jo olleita ja he tukeutuvat ihmisten turvallisuushakuisuuteen eli "tuttu ja turvallinen varma valinta, joka tekee päätökset kuten ennenkin".
Kuka kaipaa Kekkosen aikaa?

Itselleni näiden vaalien alla ja ehdokkaana ollessa on syntynyt ajatus siitä, että vaalirahoitukseen tulisi laittaa katto. Nyt ne , joilla on laittaa rahaa 65 000- 100 000€ ovat taloudellisesti aivan eri asemassa kuin ne, joilla on käytetttävissä alle 10 000€. Toivottavasti Suomessa ei käy niin, että "raha ratkaisee ehdokasvalinnat".

Kymen Sanomat: Ehdokas: Pirkko Parjasen mielestä tuloerot on pidettävä kurissa  Sanottua 10.3.2015 Miksi juuri sinä olisit hyvä kansanedustaja?  — Eduskunnan pitäisi edustaa mahdollisimman hyvin koko kansaa ja siellä pitäisi olla edustajia kansan eri kerroksista ja eri ammateista. Edustan keskiluokkaa ja haluan tuoda keskiluokan näkökulmia esiin. Mielestäni nyt se ei ole esillä riittävästi.  Mitä asiaa haluat erityisesti ajaa kansanedustajana?  — Yhteiskuntarauhaa ylläpitäviä asioita. Yhteiskuntarauha on perusta hyvinvoinnille ja talouden kasvulle. — Lähtökohtana pitäisi olla hyvään elämään pyrkiminen. Syrjäytymistä pitää pyrkiä estämään kaikin tavoin, tuloerot on pidettävä kurissa ja peruspalvelut kunnossa. Pitää harkita, onko pitkällä tähtäimellä järkevää tehdä leikkauksia. Maksamme vieläkin 90-luvun laman aikana tehtyjä säästöjä.  Miten sosiaali- ja terveydenhuolto pitäisi järjestää tulevaisuudessa?  — Menot kasvavat, kun lääketiede kehittyy koko ajan ja pystytään parantamaan tauteja, johon ei ennen pystytty. Silti perusterveydenhuollon lähipalvelut pitää taata ja ennaltaehkäisevään työhön pitää panostaa. Silloin emme tarvitse niin paljon erikoissairaanhoitoa.  Mitä mieltä olet sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta eli sotesta? — Kehitteillä oleva sote-malli vie meitä siihen suuntaan, että päätökset tehdään maakuntatasolla. Silloin kiinnostavaa on, miten määritellään lähipalvelu ja etäisyys siihen. Tätä määritelmää en ole vielä kuullut keneltäkään. — Valmistelutyö osoittaa, miten vaikeasta asiasta on kysymys. Mielestäni julkisen sektorin kuuluu tuottaa palvelut. Yksityinen puoli voi olla täydentämässä niitä. Sote-uudistuksella on positiiviset puolet, jos osaamista pystytään tietyiltä osin keskittämään.  Miten syrjäytymistä pitää ehkäistä?  — Keskeisin ryhmä ovat nuoret. Ennakoivalla mielenterveystyöllä ja nuorisotyöllä on suuri merkitys, jotta ongelmiin päästään puuttumaan varhaisessa vaiheessa. Jokaisella nuorella tulisi olla mahdollisuus omaan elämään ja tulevaisuuteen.  Miksi toit mukaan pallon?  — Pallo kuvaa minua ja elämänvaihetta, jossa on jatkuva, eteenpäin menevä liike. Juttusarjassa esitellään eteläkymenlaaksolaiset kansanedustajaehdokkaat. Lue koko uutinen: http://www.kymensanomat.fi/Online/2015/03/10/Ehdokas%3A%20Pirkko%20Parjasen%20mielest%C3%A4%20tuloerot%20on%20pidett%C3%A4v%C3%A4%20kurissa%20/2015318744718/4

Ihmettelyä
Tänään ihmettelin eräässä kokouksessa sitä, miksi kaikki iso ja suuri on kaunista. Tämän lisäksi kaikki väittävät, että se jopa säästää. Minun kokemukseni on, että byrokratia lisääntyy ja päätöksentekoportaat moninkertaistuvat.
Miksi siis arvostan "pientä ja kaunista"? Siksi, että se antaa mahdollisuuden yksilölliseen päätöksentekoon. Tehtävät ja ihmiset joustavat. Ihmiset tuntevat toisensa ja heitä ei palvella vain numeroina. Isoja alueellisia organisaatioita perustellaan osin sillä, että kaikki asiakkaat/kuntalaiset ovat sitten samanarvoisessa asemassa. Eli kaikilla tarjotaan tasalaatuiset (mitä se sitten onkaan) ja tasa-arvoiset palvelut. Mitä tämä voisi tarkoittaa? Kaikille yhtä vähän ja rajoitetusti. Mihin häviää se yksilöllisyys ja ihmiset yksilölliset tarpeet? Ilmeisesti itse kustannettavaksi.


Mietteitä
Tänään valtuuston kokous koskien tilinpäätöstä 2012 ja tarkastuslautakunnan kommentteja vuodesta 2012. Tarkastuslautakunta oli ottanut hyviä asioita esille, mutta niiden "avaaminen" ja tulkinta oli jäänyt kesken. Yleensä tällaiset hyvää tarkoittavat lauseet jäävät toteutumatta. Ei haittaisi muutama konkreettinen asia lauseiden keskellä. Päätinpä rohkaista mieleni ja kommentoida asiasta. "Lunta tuli tupaan" niin, että ropisi.
Mitäpä siitä.
Mietittäväksi jäi tilipäätöksestä, olenko bisnes nainen ajatellen vain taloutta vai luottamushenkilö, joka ajattelee kuntalaisten hyvinvointia. Voisiko niitä yhdistää kuntalaisia tyydyttävällä tavalla?