Nykyisyys ja 1930-luku

Olen lueskellut Dan Brownin erästä kirjaa ja siellä on erittäin hyviä oivalluksia, jotka sopivat myös tähän päivään.

Kirjassa tuodaan esille se, miten tärkeää on muistaa menneisyyttä ( mitä tapahtui esim. sotien aikana), jotta emme toista samaa uudelleen. Eli historia on yhä uudelleen osoittanut sen, että ns. "hulluja" nousee valtaan kerta toisensa jälkeen voimakkaan kansallismielisyyden ja suvaitsemattomuuden pohjalta, jopa paikoissa, joissa sitä ei osaa odottaa.

Miten ylläpitää tässä ajassa demokratia, suvaitsevaisuus ja rakkauden valo? Miten estää, ettei nämä tekijät hiljalleen himmene meidän ihmisten elämässä, vaan myötätunto ja yhteisöllisyys ja toisten huomioiminen säilyy.

Suomi on osa Eurooppaa ja globaalit päätökset vaikuttavat aina myös Suomeen, koska olemme viennistä riippuvainen maa. Euroopan Unioinin lait ja säädökset koskevat myös meitä ja niiden mukaan joudumme tässä maassa toimimaan haluamme sitä tai emme. " Rajat kiinni" ja " Suomi takaisin" eivät enää toimi tässä maailmassa. Näen asian näin. Tarvitsemme kansainvälistä yhteistyötä monen asian suhteen, ei vähiten ilmastonmuutoksen kohdalla.

Jos emme pysty vaikuttamaan ilmastonmuutokseen, vaan se entisestään pahenee, edessä on jossakin vaiheessa ilmastopakolaisuus. Tottakai ihmiset siirtyvät sinne, missä voi elää ja missä elämän perusedellytykset saa turvattua. Miten "rajat kiinni"- ajatus silloin toimii?

Maailmassa on jo melkoinen määrä miljonäärejä ja miljardöörejä, jotka voisivat aloittaa oman hiilijalanjälkensä minimoimisen omassa elämässään. Tämän lisäksi niin teollisuus, valtiot kuin  julkinen sektori voivat olla vielä enemmän "tien näyttäjiä" tähän muutokseen. En näe oikeana sitä, että tavalliset ihmiset, jotka elävät usein "kädestä suuhun", ovat niitä, joita ensiksi sakotetaan tai luodaan yleisiä käytäntöjä, jotka eivät juuri vaikuta miljonäärien elämään, mutta vaikeuttavat tavallisen ihmisen arkielämää. Tällöin tulee antaa tavallisille ihmisille myös eri vaihtoehtoja ja tukea heitä taloudellisesti tässä muutoksessa. Miljonääreiltä voisi odottaa lahjoituksia ilmaston hyväksi...

Ajatelmia: Mihin demokratia on menossa?

Luin Jari Tervon artikkelin Helsingin Sanomista, jossa hän analysoi tämän hetken eduskuntavaaleja ja niissä tapahtuneita asioita kuten väkivaltaa ja pelottelua. Mikä vaikutus tällä on demokratiaan ja tuleviin vaaleihin? Kuinka moni uskaltaa tai haluaa lähteä enää ehdolle seuraavissa vaaleissa?

Itse mietin sitä samaa, mutta ehkä toisesta näkökulmasta. Näiden eduskuntavaalien aikana on tullut varsin selväksi, että suurten kaupunkien ehdokkaat ovat median kiinnostuksen kohteena ja paikalliset mediat kutsuvat vain tiettyjä ehdokkaita, ketä haluavat, haastatteluun, vaalipaneeleihin tms. Eli todennäköisesti heitä, joilla median näkökulmasta on jonkinlainen todennäköisyys tulla valituksi ja eritoten paikallisia ko. kaupungin ehdokkaita. Tähän näyttävät myös eri puolueet panostavan.

Näin ei ollut vielä vuoden 2015 vaaleissa, vaan paneelikeskustelut jaettiin eri ehdokkaiden kesken. Kannattaako siis jatkossa olla ehdokkaana pieneltä paikkakunnalta vai kannattaako muuttaa jo ajoissa suurempiin taajamiin? Muutoinkin pieneltä paikkakunnalta "ponnistaminen" on haasteellista, jos et ole näyttelijä, laulaja, urheilija tai ministerin/kansanedustajan erityisavustaja. Pitää siis olla tunnettu. Mietittäväksi jää keskittyykö päätöksenteko myös tätä kautta suurien taajamien edustajille?

Päätöksenteko alkaa olla jo muutoinkin keskittynyttä, sillä kansanedustajat ovat usein mukana myös maakunnan ja kunnan päätöksenteossa. Voi miettiä, onko tämä oikein? Jos jokaisella päätöksentekotasolla on sama henkilö, miten se edistää demokratiaa?

Olen myös sitä mieltä, että kansanedustajien pestin pitäisi kestää vain sovitut kaudet ja sen jälkeen henkilöt vaihtoon. Aivan kuten mm. presidentin virassa on. Viimeistään kahdenkymmenen vuoden jälkeen ( max. 5 kautta)voi jo olettaa, että on antanut luottamuspaikallaan kaiken oleellisen. Miksi me äänestämme samat henkilöt sinne uudestaan niin, että he ovat luottamustehtävässä jopa 40 vuotta....

Ymmärrän, että valta maistuu ja siitä on vaikea luopua, kun sinne on kerran päässyt. Miettiä voi myös sitä, miten meidän demokratian käy, jos eduskuntaan pääsee rahalla. Jos laitat 100 000€ vaalityöhön, voit olla lähes varma valinnasta. Kenellä tavallisella ihmisellä on siihen varaa...

Ajatuksia vain....

Valokuvia "vaalikiertueelta"

Ajatuksia maahanmuutosta

Maahanmuutto on ollut esillä useampaan otteeseen näissä eduskuntavaaleissa. Vaalikoneissakin yhdessä jos toisessa on kysytty ehdokkaan mielipidettä niin maahanmuuttoon kuin siihen, miten se ehkä vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan.

Tässä joitakin pohdintoja...

MIELIPIDEKIRJOITUS LEHTEEN

”maassa maan…”

Rajat kiinni! Rakennetaan muuri! Estetään maahantulo!

Niin meillä kuin maailmalla ihmisten eri syistä johtuva maasta toiseen pyrkiminen on kirvoittanut monenlaisia kommentteja, toimenpide-ehdotuksia ja ruokkinut myös pelkoja. Eikä ”öljyä laineille” ole luonut myöskään Oulun kaltaiset lapsiin kohdistuneet rikokset. Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa poliisin tehtävä on tutkia rikokset ja oikeuslaitoksen langettaa niistä riittävän ankarat rangaistukset. Lakia ja oikeutta ei tule ottaa ns ”omiin käsiin”.

Maailman muutos, niin ilmastonmuutoksen aiheuttama nälkä ja jano kuin sotien ja sisäisten levottomuuksien ja väkivallan pelko, ovat ajaneet sadat tuhannet ihmiset pois kodeistaan. Heillä ei ole edellytyksiä ja mahdollisuuksia turvallisesti asua omassa maassaan – on yksinkertaisesti pakko lähteä.

Ei liene väärin olettaa, että pakolaisvirta tullee kiihtymään. Se tulee koettelemaan niin Euroopan Unionia, Yhdysvaltoja kuin myös Aasian maita – eikä tältä virralta Suomi ole sivussa. Tämän johdosta eri viranomaiset ovat pyrkineet luomaan entistä tiiviimpää yhteistyötä, jonka tarkoituksena on sekä hallitusti ohjata saapuvia pakolaisia kuin entistä tarmokkaammin ja laaja-alaisemmin tutkia turvapaikan samaisen edellytyksiä. Tämä kaikki edellyttää entistä hallittavampaa maahanmuutto politiikkaa niin EU:ssa kuin koti-Suomessa. Samalla se vaatii lisäresursseja maahanmuuttajien kotouttamiseen, niin että entistä nopeammin heillä on edellytykset saada työtä ja toimeentuloa ja osallistua suomalaisen yhteiskunnan arkiseen elämään.

Eduskuntavaaleihin liittyviä kuvia

                                                     Esko Almgren Kotkan po 50 v. juhlissa

                                                      Sari Essayah ja Pirkko Parjanen

                                               Kouvolan Manskilla, jee!!

                                          Haminalaisia ehdokkaita tarjoilemassa Sunnuntaisoppaa
                                          yhteistyönä. Mia,Katja ja Pirkko

                                          Numero saapunut

Työelämän joustot ovat tarpeen

Mielipide työelämän joustoista...

”Joustoa!”

Työelämän joustoista on puhuttu paljon. Valitettavan usein keskustelu on kääntynyt siihen, millaisia joustoja työntekijältä odotetaan: joustoa työaikaan, palkkaukseen, työ- ja virkaehtosopimuksiin (KIKY).

Harvemmin on keskusteltu työantajien luomista hyvistä työelämän joustoista, jotka sekä edistävät työtekijän jaksamista että lisäävät työnantajan tuottavuutta. Vaikka tutkimuksissa on todettu, että hyvin koulutettu, työssään viihtyvä ja työtään hyvin tekevä työntekijä on viime kädessä työnantajan tuloksen mahdollistaja ja yrityksen kulmakivi, ei tähän ole aina riittävästi panostettu.

Työelämän joustot ovat eri syistä johtuen nousseet julkisuuden parrasvaloihin. Helsingin Sanomat julkaisi äskettäin artikkelin, jossa todettiin työelämän joustoilla voitavan vaikuttaa myös kansantalouden kannalta riittämättömään syntyvyyteen – siis työelämä vaikuttaa joko negatiivisesti tai positiivisesti kansankunnan tulevaisuuteen. Samoin eräs operaattori on omassa yrityselämässään paneutunut vakavasti työn joustaviin tekemisen muotoihin. 

Entistä tärkeämpää on siis se, että työnantajat luovat entistä paremmin mahdollisuuksia etä- ja osa-aikatöihin, tukevat perhevapaiden käyttöä ja vaikuttavat työvuorojen joustavaan laadintaan. Tuetaan joustavia vanhempainvapaita ja tehdään työn, opiskelun ja perhe-elämän yhteensovittaminen entistä paremmaksi. Eikä pidä unohtaa myöskään isovanhempia ja heidän tärkeää rooliaan lasten ja nuorten kasvussa: edellä mainittu operaattori on ottanut käyttöön myös ”isovanhemmuus vapaan”, jolloin tuoreet isovanhemmat voivat saada vapaata lastenlastensa ja heidän perheidensä tukemiseen. 

Pirkko Parjanen

kansanedustajaehdokas (KD)

Hamina

 Ota Koppi Kotkasta- tilaisuus oli tarjolla eduskuntavaaliehdokkaille la 9.3.19. meitä oli paikalla 16 ja lisäksi kaupungin virkahenkilöt, Cursor ja Hamina-Kotka-sataman edustaja. Asioita katsottiin Kotkan näkökulmasta, mutta samalla arvioitiin myös koko maakuntaa.
Selkeästi esille nousi panostus etenkin alueen liikenneyhteyksiin. Maakunta tarvitsee Itäisen rantaradan ja hyvän tiestön jo Suomen suurinta satamaa ajatellen. Tämän takana voimme olla kaikki.
Kiintoisaa oli seurata myös naisten koripallo-ottelua, jossa riitti vauhdikkaita tilanteita.

Kuvassa paikalla olleita ehdokkaita ja virkahenkilöitä.

Suomen sosiaali- ja terveydenhuolto maailman huippua

Mielipidekirjoitus

Euroopan huippua – vai ei?

Tuore tutkimus kertoo saman kuin aiemminkin: Suomen julkinen terveydenhuolto on Euroopan kärkitasoa, sekä laadullisesti että kustannustehokas. Terveydenhuoltomme on jopa Ruotsia parempi, josta haluamme ottaa usein mallia. Sipilän ja Orpon hallitus ajaa kuin ”käärmettä pyssyyn” sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, paljon puhuttua SOTE- uudistusta.

Miksi pitää poliittisista syistä ”uudistaa” toimiva, laadullisesti hyvä ja kustannustehokas julkinen terveydenhoito, joka on taannut kansalaisten perustuslaillisen oikeuden tasa-arvoiseen palveluun? Keskustan tavoite on saada syntymään maakunnat, uusi ”hallintohimmeli”, jonka tarkoituksena on turvata keskustapuolueen kannatus maakunnissa. Kokoomus puolestaan haluaa ”valinnanvapaudellaan” avata terveydenhuollon yksityisten yritysten ”temmellyskentäksi” ja luoda Suomeen USAn mallisen yksityisen terveydenhoidon, jolloin jokainen joutuu rahallaan tai sairausvakuutuksellaan maksamaan sairastumisen aiheuttamat kustannukset.

Kehuttu julkinen terveydenhuoltomme kaipaa toki uudistamista ja parantamista, etenkin panostusta ennalta ehkäisevään perusterveydenhuoltoon. Ennalta ehkäisevän perusterveydenhuollon oikea kehittäminen säästää tulevaisuudessa huomattavissa määrin veroeuroja vähentäessään kallista erikoissairaanhoitoa. Samoin hoitoketjuja voidaan nopeuttaa huolehtimalla perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumattomasta yhteistyöstä, vaikka kuntayhtymä-mallilla: ihminen saa tarvitsemaansa hoitoa ja siirtyy sujuvasti eteenpäin hoitoketjussa. Kyse on julkisen sektorin sisällöllisestä kehittämisestä. Nykyisin tämä toteutuu varsin hyvin työterveyshuollossa – miksei siis nykyisessä julkisessa terveydenhuollossa. Pullonkaulat tulee avata ja panostaa hoitoketjujen ongelmakohtien poistamiseen.

Pirkko Parjanen

eduskuntavaaliehdokas (kd)

Hamina