Unkari "kantona kaskessa"

 

Suomi on osa EU:n yhteisöä ja hyvä niin. Emme enää selviäisi yksin Venäjän kyljessä. Maailma on muuttunut todella paljon ja niin myös Venäjä ja sen suhteet naapureihin. Venäjä on selkeästi uhka naapureilleen. Sanoo olevansa rauhaa rakastava maa, mutta käytännön tekojen perusteella kaikkea muuta.

Voimme miettiä, millainen riski Suomen turvallisuudelle ovat venäläiset kaksoiskansalaisuuden Suomessa saaneet henkilöt. Kuka on heidän "isäntänsä" kriisien kohdatessa. Tuskin voi palvella kahta isänmaata.

Tämä näkyy jo siinä, ettei esimerkiksi ymmärrystä riitä tämän hetken itärajan ongelmatiikkaan. Kaikki tietävät jo pelkän TV:n kautta nähtyjen kuvien perusteella, että kyse on Venäjän toteuttamasta tietoisesta ihmisten salakuljetuksesta rajalle. Ketkä kokoavat rahat tästäkin operaatiosta? Suomi on ikävä kyllä varsin hampaaton tämän edessä ja päästää ihmiset omaan maahan, jossa voi sitten anoa turvapaikkaa. Virossa osataan nämä asiat paljon jämäkämmin. Milloin sitten Suomen "sinisilmäisyys" loppuu???

Toiseksi, millainen uhka Unkari on koko EU:n jäsenvaltioille. Jämäkkyys tältäkin osin puuttuu. Puhumme länsimaiden demokratiasta, mutta onko sitä, jos yksi maa voi kiristää koko EU:n yhteisöä ja estää kaiken hyvän toteuttamisen, ajatellen Ukrainaa ja Venäjän jatkotoimenpiteitä...

Eikö demokratiassa ole kyse enemmistön päätöksistä? Yksimielisyyttä ei EU:ssa saada aikaan, koska sen yhteisöön kuuluvat maat ovat liian erilaisia toisiinsa nähden. Demokratia on tällä hetkellä kaukana EU:n päätöksenteosta liittyen Unkarin toimiin. 

Tavallinen kansalainen ei oikein ymmärrä tämän kaltaista demokratiaa...

Kokonniemen urheilukeskus ja sen palvelut

 

MIELIPIDEKIRJOITUS LEHTEEN                                        12.12.23

 

otsikko. Kokonniemen monipuoliset palvelut

Olen Erkki Naumasen kanssa samaa mieltä (UM 12.12.) siitä, että Kokonniemen kehittämisessä tulee huomioida laajasti kaiken ikäisten ja kuntoisten liikuntamahdollisuudet. Erityisesti liikunnan merkitys korostuu ikääntyessä, jolloin ikääntyville tarjottavat erilaiset omaehtoiset ja aktivoivat liikuntamahdollisuudet ovat niin yksilön kuin kansanterveyden näkökulmasta tärkeitä.

Kokonniemen suunnittelussa on nyt hyvin huomioitu ns ”matalan kynnyksen” liikuntamahdollisuudet. Niiden rajaaminen säästösyistä on perusteetonta, sillä niihin satsaaminen on erittäin tärkeään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannalta. Jokainen siihen satsattava euro säästää pitkässä juoksussa kaupungin menoja, tuo konkreettisia säästöjä terveydenhuoltoon ja edistää eri-ikäisten kaupunkilaisten mielen hyvinvointia.

Yhtenä osana Kokonniemen loistavaa tulevaisuutta muistetaan edelleen huomioida seniorien liikuntapuisto, joka sopii kaikille, kun se oikein rakennetaan.

Eikä tule unohtaa tässä epävarmassa maailmassa myöskään väestönsuojaa, joka voidaan tehdä niin, että se palvelee normaalissa arjessa erilaisten ihmisten erilaisia tarpeita liikuntaan ja omasta kunnosta huolehtimiseen – ja tuo turvaa meille kaikille pahoina aikoina.

Eläkeindeksien leikkaus

 

MIELIPIDEKIRJOITUS LEHTEEN                       24.10.23

                  

otsikko: ”Arvon mekin ansaitsemme”

Yhteiskunnan arvoista ja arvostuksista kertoo paljon se, miten suhtaudumme nykypäivänä eläkkeellä oleviin, ikääntyneisiin kanssaihmisiin. Heillä ei tunnu olevan ”sijaa” tässä yhteiskunnassa, tosin varallisuudesta riippuen. He tuntuvat olevan vain menoerä ja tulevaisuuden tekijöiden, mm Vihreiden Atte Harjanteen mielestä ”siivellä eläjiä”, joiden pitäisi pystyä maksamaan palvelunsa itse.

Vihreiden Harjanne kun pitää hyvätuloisena eläkeläistä, joka saa 1.125 € bruttona kuukaudessa eläkettä, eli vuodessa brutto on 13.500 €.

Kuka tulee tyydyttävästi toimeen Suomessa tuolla summalla, joka on jopa alle EU:n määritellyn köyhyysrajan, joka nyt on noin 1.250 €/kk? Ei kukaan! Ja tätä esittää puolue, jonka edellinen puheenjohtaja on ollut itse köyhyystutkija.

Viime vuosina noin 600.000 henkilöä, eli 12 % kansalaisista on elänyt köyhyysrajalla, heistä suuri joukko eläkeläisiä, joihin kohdistuu Vihreiden esittämä eläkkeiden indeksikorotuksen leikkaus, joka kiistatta syventää olemassa olevaa eläkeläisköyhyyttä. Juuri julkaistun kyselytutkimuksen mukaan monella eläkeläisellä jää käteen noin 400 € kuukaudessa elämiseen pakollisten laskujen jälkeen.

Ilmeisesti ao puolue pyrkii kosiskelemaan nuoria äänestäjiä puolelleen, unohtaen sen, että he ovat tulevaisuuden eläkeläisiä, joihin Harjanteen esitys tulee aikanaan koskemaan, jos indeksikorotukset jäädytetään tai niitä leikataan. Toimenpiteenä se on eriarvoistava.

Puhumattakaan sitä, että eläkeläinen maksaa veronsa, käyttää palveluja, toimii lähes ilmaiseksi omaishoitajana, huoltaa ja avustaa lapsenlapsiaan, ja toimii palkattomasti monenlaisissa vapaaehtoistöissä ja tehtävissä, ruokajakelusta alkaen.

Veronmaksajain keskusliiton laskelmien mukaan monen keskituloisen eläkeläisen veroprosentti on yhtä suuri, usein jopa suurempi kuin työssä ollessa – koska eläkeläiseltä puuttuu monia työssäkäyvän vähennyksiä. Tämä yhtälö merkitsee sitä, että moni ikääntynyt kipuilee jo nyt köyhyysloukussa, niin että rahat eivät välttämättä riitä edes ruokaan ja sairaskuluihin.

Siis hän, joka omasta palkastaan on maksanut ja ylläpitänyt hyvinvointiamme, ja joka edelleen maksaa eläkkeestään veroa, näkee pahimmillaan nälkää. Tämä on merkinnyt myös sitä, että entistä useampi eläkeläinen hakee ruokaa ”valinta hursteista” ympäri maata. Mihin Vihreiden esitys eläkeindeksin leikkaamisesta jopa alle köyhyysrajan eläviltä eläkeläisiltä johtaa – sanoisin kasvavaan köyhyyteen, toivottavasti ei kuitenkaan kerjäläisyyteen, myös tulevia sukupolvia ajatellen,