Porvoo ja osallistava budjetointi

 

MITEN KAUPUNKILAINEN VOI OSALLISTUA...

Porvoossa asuessa on tullut mietittyä,  miten oman alueensa kehittämiseen ja uudistamiseen voisi todella osallistua. Puhetta ja keskustelua on paljon, mutta käytännön toimia vähän.

Yksi, mikä selkeästi puuttuu on osallistava budjetointi jokaisen kaupunginosan asukkaiden kohdalla. Meistä harva jaksaa kiinnostua koko kaupungin yleiskaavasta tai osayleiskaavasta. Kyselyjä tehdään, mutta kuka meistä tavallisista tallaajista todella osaa ottaa kantaa näihin tärkeisiin asioihin ja onko kommenteilla todellakaan mitään vaikutusta. Kaavat on yleensä tehty ja niihin harvoin tehdään juurikaan mitään muutoksia. Virkahenkilöillä ja luottamushenkilöillä on ainakin usein hyvät perusteet, miksei suunnitelmiin enää voida tehdä muutoksia.

Paikalliset omaa asuinaluetta koskevat asiat kiinnostavat ja niihin moni haluaisi vaikuttaa, jos siihen vain annetaan mahdollisuus. Yksi näistä on koirapuisto ja sen paikka. Näin myös Hornhattula /Katajamäen alueella. Perusteet löytyvät aina, miksei sitä voida tehdä. Joko hyvä alue puuttuu tai sitten taloudelliset resurssit eivät anna myöden. Porvoo on tehnyt erittäin positiivisia tilinpäätöksiä viime vuosina. Kymmeniä miljoonia plussaa.

Kokonniemen Urheilukeskukseen on löytynyt nopeassa tahdissa rahaa näin alkuun 25 miljoona, mutta, kun kysyt koirapuistoa kaupunkilaisten iloksi tietylle alueelle, vastaus on: "Koirapuiston toteuttaminen alueelle on pitkälti kiinni investointi- ja ylläpidon rahojen riittävyydestä." Näin vastaa kaupunki-infa.

Koirapuiston investoinnit ovat kaupunki- infran mukaan noin 100 000€. Aika pieni osa, jos vertaa mm. Kokonniemeen. Mitkä ovat koirapuiston ylläpitokustannukset ja mitkä Kokonniemen. Kaikki eivät todellakaan käy Kokonniemessä, vaan liikkuvat omalla lähialueella.

"Paras arkenakin"  ei taida täysin toteuta kaikkien asukkaiden ajatuksissa.

Porvoon "ruumiin kulttuuria"

 

Tänään 28.1. Uusimaa-lehden mielipidepalstalla. Toivottavasti herättää keskustelua taiteesta ja sen arvostuksesta Porvoossa. Porvoossa on hyvin ulkoilmataidetta Länsirannan alueella, mutta muutoin ei juurikaan. Kunnon muraalit puuttuvat ja kiertävää ulkoilmataidetta voisi hyvin toteuttaa.

MIELIPIDEKIRJOITUS LEHTEEN                       26.1.2023

 ”Ruumiin kulttuuria”

Sanonta ”terve sielu terveessä ruumiissa” pitää kutinsa. Kuten eri tutkimukset kertovat elämässä tulee huomioida ihminen kokonaisuutena: huomioidaan niin fyysinen, psyykkinen kuin hengellinen aspekti. Elinympäristön kauneudella on myös oma tärkeä merkityksensä.

Porvoo on tarjonnut varsin hyvät lähtökohdat tälle elämän holistiselle, kokonaisvaltaiselle näkemykselle. Porvoon liikuntatoimi ja sen edellytykset ovat hyvät, samoin kaupunkimme tarjoaa hyviä taide-elämyksiä ja kulttuuria laaja-alaisesti ja seurakuntamme tarjoavat hengen ravintoa niin sanan, sakramenttien ja musiikkitilaisuuksien muodossa – ihmisen hyvinvointia ja terveyttä hoidetaan laaja-alaisesti. Toki puutteitakin on, eipä elämä koskaan ole täydellistä.

Nyt kun Kokonniemen kehittäminen on tapetilla ja siihen tultaneen sijoittamaan alkuun noin 25 miljoonaa euroa, kannattaa huomioida kaksi tärkeää näkökulmaa: ensinnäkin, kuten kaupungin hallituksen puheenjohtaja Jorma Wiitakorpi totesi alustuksessaan Porvoon kansallisissa senioreissa, uudistetun Kokonniemen tulee olla ” kaikkien kaupunkilaisten olohuone”.  Tällöin toteutuksessa tulee huomioida eri ikäiset, eri kuntoiset, eri elämäntilanteessa olevat, ei vain ”huippu-urheilijat”.

Toinen tärkeä asia nousi esille Kulttuurinystävien seminaarissa: kuten Valtioneuvoston ”Taidetta arkeen” julkaisu ja Porvoon oma kulttuuriohjelma 2030 toteavat ”keskeisten alueiden rakentamisen yhteydessä suunnitellaan ja hankitaan julkista taidetta osana ympäristön viihtyvyyden parantamista ja omaleimaisuuden lisäämistä”. Tähän pääsemiseksi ”huomioidaan prosenttiperiaate tarveselvityksen ja hankesuunnitelman osana”. Yhden prosentin suuntaaminen taiteen näkyvyyteen ja mieltä kohottavaan vaikutukseen ei liene liikaa toivottu Kokonniemessä, yhteisessä viihtyisässä olohuoneessamme.

Tällaista taidetta löytyy Hornhattula/Hattula alueelta. Toivottavasti taide tästä paranee.

Seurakuntavaalit 2022, Porvoon suomalainen seurakunta

 

SEURAKUNTAVAALIT OVAT TULOSSA

Koko kirkon strategian nimi on OVET AUKI. Se määrittelee kirkon perustehtävän eli mission seuraavasti:

" Kirkon tehtävä on edistää Jumalan valtakuntaa ja julistaa Jeesusta Kristusta maailman pelastajana. Tämä on kirkon olemassaolon perimmäinen syy."

Porvoon suomalainen seurakunta haluaa kutsua "kaikkia alueen ihmisiä Jumalan yhteyteen" sekä rohkaista jokaista meistä välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta.

Seurakunnan arvot: Usko, toivo ja rakkaus, jotka nousevat perinteisistä kristillisistä hyveistä.

Kunnellaan toisiamme ja rakennetaan yhdessä uudistuvaa ja elävää seurakuntaa, jonne kaikkien on hyvä tulla ja olla. 

                   

                     NÄHDÄÄN KIRKOLLA!

Porvoon torilla 6.10.22

 

 PORVOON MARKKINAT 6.10.- 7.10.2022

Tänään Kristillisdemokraattien SUOMEEN SUUNNANMUUTOS-kiertue paikalla Porvoon torilla.

Sää ei kyllä suosinut. Vettä ja tuulta. Säällä kuin säällä.

                                                        Minä ja Elsi Juupaluoma

                               

                                                    Kyllä se tästä lähtee.....

KD:n näkemys on se, että " arki on nyt järkyttävän kallista. Nyt on aika keskittyä olennaiseen

Seurakuntavaalit 2022

 

 TULOSSA SEURAKUNTAVAALIT 2022

Ennakkoäänestys 8.-12.11. ja varsinainen äänestyspäivä 20.11.22

Aktiivista ja seurakunnan toiminnassa mukana olevaa ehdokasryhmää. Kannattaa tutustua.

Vasemmalta oikealla:

Tuulahannele Halsey

Jorma Anttila (takarivi)

Marja Sainio

Maisa Niemiaho

Milka Harjunen

Terttu Turkki (takarivi)

Timo Kojo

Pirkko Parjanen

ja Teemu Liikala

Kuvasta puuttuvat:

Mervi Heikkinen ja

Pirjo Mikkola

TAVOITTEEMME on:

Elävä ja uudistuva seurakunta, joka on hengellinen koti kaikille

TÄHÄN PÄÄSEMME mm.

* monipuolisella jumalanpalveluselämällä

* tarjoamalla jokaiselle ikäryhmälle mielekästä toimintaa

* pitämällä rohkeasti esillä sanomaa Jeesuksesta

* rohkaisemalla välittämään lähimmäisistämme

MEILLE ON TÄRKEÄÄ mm.

* seurakuntalaisten osallistuminen toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen

* kaikenikäisten huomioiminen seurakuntatyössä ja vapaaehtoistyö (perhe-, nuoriso-, diakonia- ja lähetystyö)

* seurakunnan toiminta uudistuu myös huomioiden luonnon keskeinen rooli ihmisen hyvinvoinnissa -     Karijärvi kaikkien seurakuntalaisten käyttöön.

Yhteensopiva?

 

”Yhteensopiva?”

NATOn päätehtävä on turvata sen perusarvoja, jotka ovat demokratia, yksilönvapauksien kunnioittaminen, oikeusvaltio periaate ja kiistojen rauhanomainen ratkaisu.

Suomi ja Ruotsi täyttävät erinomaisen hyvin tämä perusarvot.

Tätä taustaa vasten jokainen voi miettiä mielessään, missä määrin NATO-maa Turkki täyttää nämä perusarvot ja on valmis puolustamaan länsimaisia demokraattisia arvoja?

Tällä hetkellä Turkki edustaa islamilaista yksinvaltiutta, jossa yksilönvapaudet on rajoitettu ja oikeusvaltio periaatteet lakaistu ns ”maton alle”.

Samaan aikaan venäläiset oligarkit piilottelevat omaisuuksiaan Turkissa – Erdogan toimii siis Putinin käsikassarana NATOn arvoja vastaan, pyrkien hajottamaan NATOn ja EU:n yhtenäisyyden.

Olisiko aika miettiä mahdollisuutta erottaa maa NATO:sta, jos se ei tue ja toteuta puolustusliiton arvoja?

Ole valmis - olemmeko?

 

Ole valmis - olemmeko?                    

Viime viikkoina käyty keskustelu varautumisesta erilaisiin kriiseihin on synnyttänyt ainakin minussa seuraavia pohdintoja:

olemme varautuneet: 1, meillä on koko maan kattava yleinen hälytysjärjestelmä: ups, eipä se toiminutkaan…

olemme varautuneet: 2, meillä on vahvat puolustusvoimat ja riittävä reservi: ups, miten meillä on kalustoa ja yleensä puolustusmateriaalia käytössä? Puolustusministeri Antti Kaikkonen ja puolustusvoimien komentaja kenraali Kivinen ovat julkisuudessa todenneet, että hallituksen myöntämät 2,2 miljardin euron lisämäärärahat käytetään ”puolustustarvikkeiden, ammusvarastojen ja maanpuolustustahdon” kehittämiseen. Valtaosa määrärahasta meneekin ”pitkällä aikavälillä syntyneiden vajeiden ja puutteiden täydentämiseen”…

olemme varautuneet: 3, meillä on koko kansaa varten riittävät väestönsuojat: ups, Porvoossa yleinen väestönsuoja on jäänyt paperille…

Niin, eri tasoilla on vakuuteltu meidän olevan hyvin varautuneita, mutta eipä tuo näytäkään pitävän täysin paikkaansa. Varauduttu on ainakin suunnitelmissa, mutta onko konkreettisesti valmistauduttu ja jopa harjoiteltu?

Yksi tärkeä osa kaikkea kriiseihin valmistautumista on kansalaisten kriisitietoisuuden ylläpitäminen: mitä minä teen, miten minä toimin, kun hälytys tulee? Mihin tehtäviin Porvoossa ja itäisellä Uudellamaalla voin valmistautua ja osallistua sillä tiedolla ja taidolla, joka itselläni on? Jäänkö vain ”h moilasena” hanskat suorassa seisomaan, kun en edes pääse väestönsuojaan?

Armeijaa käymätön ja myös jo kauan reservissä olleet tarvitsevat konkreettista ohjausta ja opetusta miten toimitaan ”pahan päivän” varalta. 1930- luvulla Suojeluskunnat ja Lotta Svärd järjestö muun muassa kantoivat osaltaan vastuunsa puolustustaitojen ja maanpuolustustahdon kehittämisessä – pitääkö nyt tyytyä vain lukemaan netistä ohjeet henkilökohtaisesta suojautumisesta ”patjan alle”, kun edes sitä perunakellaria ei enää ole,

Varautuminen ja valmistautuminen ovat jatkossakin paikallaan myös väestön tasolla.