sunnuntai 2. helmikuuta 2025

KD:n puoluehallituksen kokous 1.2.2025

 


              Kristillisdemokraattien puoluehallituksen kokous oli nyt 1.2. Kouvolassa.

              Suuri huoli on Suomen syntyvyyden roimasta laskusta.
              Suomen kokonaishedelmällisyysluku on  tällä hetkellä 1,25.
              
              Se on selvästi sekä väestön nettouusiutumislukua että naapurimaidemme ja
              EU:n keskiarvoa alhaisempi . Kannanotossaan KD:n puoluehallitus esittää:
              Porrastettua perheverotusta avuksi väestörakenteen kriisiin.

             Itse ehkä lisäisin vielä sen, että kotiin jäävälle isälle tai äidille pitäisi maksaa
             kunnon palkka lastensa hoidosta.
             Lisäksi siitä tulisi saada tulevaisuudessa eläkettä. Palkkatyö kuin palkkatyö.
             Kokemuksesta sanoisin, että alaikäisten lasten hoitaminen kotona
            ( etenkin alle 3-vuotiaat) on kyllä täyttä työtä.
             

            

                                


                           


                                          LÄHES ME KAIKKI!

Lukumummin mietteitä

 


MIELIPIDEKIRJOITUS LEHTEEN                                          

 

Otsikko: “Lukumummin mietteitä ” 

 

“Hei lukumummi, milloin saan lukea kanssasi?” 

Minulla on ollut mahdollisuus käydä viikoittain yhdellä ala-asteella “lukumummina”. Olen saanut lukea opettajan valitsemien oppilaiden kanssa. Näiden oppilaiden kanssa lukeminen on ollut sekä suuri ilo että hyvin vastuullista puuhaa: miten saan oikealla tavalla lapset ymmärtämään lukemisen tärkeyden? Lukutaito kun avaa maailman uudella tavalla ja kehittää lapsen ymmärrystä. Yhtä tärkeää on luetun ymmärtäminen: pitäähän minun käsittää, mitä luettu tarkoittaa. 

 

Nyt Porvoossa on käyty hyvin tärkeää keskustelua koskien niin kyläkouluja kuin lasten tasavertaista kohtelua. Pienten koulujen puolustajat ovat alleviivanneet pienten yksiköiden mahdollisuuksia ja edellytyksiä opastaa lapsia melkeinpä “kädestä pitäen”. Pienet ryhmät tutussa porukassa mahdollistavat oppilaan henkilökohtaisen kohtaamisen ja yhteisöllisyyden. Hyvä näin, mutta miten sitten isoissa kouluissa?

 

Nyt kouluja ja oppimista koskeva selvittely jatkuu uusien säästökohteiden etsimisellä: tavoitteena on ilmeisesti puuttua, ei seiniin, vaan opetuksen sisältöön. Tällöin puntariin tulevat myös henkilökohtaiset avustajat ja koulunkäyntiavustajat, joilla on suuri merkitys esim. NEPSY lasten tukemisessa ja ohjaamisessa. Jos säästöpäätökset koskevat näitä ammattiryhmiä, joutuu moni erityistä tukea tarvitseva lapsi eriarvoiseen asemaan. Hän tarvitsee henkilökohtaista tukea ja apua, voidakseen suoriutua koulukäynnistä ja säilyttää oppisen ilon ja mahdollisuuden. Säästöpäätökset voivat johtaa siihen, että nämä lapset ovatkin eriarvoisessa asemassa oppimisen edellytysten ja lähikoulujen (tutut kaverit jo päiväkodista) suhteen. 

 

Tarinan mukaan eräs äiti oli kysynyt Albert Einsteinilta, mitä hänen pitää tehdä, että lapsi oppisi paremmin matematiikkaa. Einstein vastasi: “Lukekaa lapselle satuja”. Näin varmaan on. Mahdollistetaan samalla kaikille lapsille yhdenvertainen mahdollisuus oppimisen iloon turvallisessa oppimisympäristössä.

 

 

Pirkko Parjanen 

Yks lukumummi 


Lukumummina pääse katsomaan tämän päivän koulumaailmaa, joka on jotain vaivan muuta kuin ennen. Lapsilla on oikea informaation tulva. Miten rauhoittua ja keskittyä olennaiseen....

Satsaus hyvinvointiin ja terveyteen

 

MIELIPIDEKIRJOITUS lehteen HYTE ja SOTE                               26.1.25 

 

Otsikko: “Satsaus hyvinvointiin ja terveyteen” 

 

Arvioidessaan valtion hyvinvointialueille asettamia tavoitteita, myös talouden suhteen, Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johtaja Sally Leskinen totesi (IS 19.1.) hallituksen linjausten olevan mahdottomia. Hän viittasi mm haluun nostaa yksityisen hoidon KELA –korvauksia, joita lopulta ensinnäkin vain pieni joukko käyttää ja toiseksi KELA korvaus valui aluksi terveysjättien omaan taskuun hintojen noston myötä.  

 

Nyt kun esille nousi terveysjättien halu saada myös perusterveydenhuolto omiin käsiinsä, on syytä palauttaa mieliin SOTE uudistuksen keskeisiä tavoitteita.

 

Ensinnäkin uudistuksen tavoite on edelleen turvata jokaiselle perustuslakimme takaama tasapuolinen hoidon ja hoivan saatavuus (perusturva). Hyvinvointialueiden tulee turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sote- sekä pelastustoimen palvelut. 

 

Valitettavasti kansalaisten perusturva kaikkineen maksaa, ottaen huomioon myös maanpuolustukseen nyt käytettävät miljoonat – perusturvaa sekin. 

 

Toiseksi uudistuksen painopisteenä on kehittää hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä (HYTE palvelut) yhteistyössä kuntien kanssa. Näillä toimilla on varsin merkittäviä vaikutuksia niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta. Niihin satsaaminen merkitsee pitkässä juoksussa sairaanhoidon kustannusten pienentymistä, sairauspoissaolojen vähentymistä ja ihmisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja jaksamien kasvamista. Hyvinvoiva yksilö jaksaa myös hyvin työssään ja toimissaan, joten myös yritykset ovat pyrkineet satsaamaan tähän etätöiden, viihtyisien työympäristöjen, työn kehittämisen, liikunta- ja kulttuurisetelien käytön ja riittävän toimeentulon suhteen. Tämä hyvinvointi näkyy myös perheissä ja lapsissa. 

 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on siis monella mittarilla mitattuna erittäin tärkeää myös kuntien ja hyvinvointialueiden talouden suhteen. Siihen kannattaa panostaa niin Porvoossa kuin Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella - eikä tuijottaa yksin rahaan, 

 

Kuntoutus kunniaan

 

Pirkko Parjanen 

Tarkastuslautakunnan varajäsen Porvoon kaupunki ja Itä-Uudenmaan

hyvinvointialue

Kunta- ja aluevaaliehdokas 

 

torstai 2. tammikuuta 2025

Kohti kunta- ja aluevaaleja 2025

 

Alue- ja kuntavaalit 2025 

 

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue 

 

Teemat hyvinvointialueelle 

 

Sekä rahoituksen että palveluverkon on turvattava riittävät lähipalvelut sekä osaavan henkilökunnan saatavuus.

 

Asiakasmaksujen kohtuullisuus ja tarvittaessa maksujen poistaminen vähävaraisuudesta johtuen. Kaikkien alueen asukkaiden tulee saada yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut tulotasosta riippumatta.

 

Terapiatakuu iästä riippumatta.

 

Panostettava omalääkäri / -tiimi- mallin toteuttamiseen, jolloin moniammatillinen yhteistyö turvaa osaltaan laadukkaat ja yhdenvertaiset palvelut. 

 

Matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen, jotka lisäävät terveyttä ja hyvinvointia. Ennaltaehkäisevät palvelut tuovat hyvinvointia ja taloudellisia säästöjä pitkässä juoksussa.

 

Kokouspalkkiot pidettävä kohtuullisina ja harkittava eri puolueille tulevien ryhmätukien (”piilo puoluetuet”) poistamista. Eri ryhmien ei tarvitse tiedottaa hyvinvointialueen tai eri ryhmien toiminnasta. Tiedottamisen voi hoitaa hyvinvointialue itse. Tällä hetkellä tiedottaminen on ollut ryhmäsidonnaista ja varsin poliittista eri ryhmien osalta. Lähinnä ”vaalimainontaa

 

Väestön ikääntyessä panostettava entisestään hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Tässä tulee huomioida riittävä ja varhainen kuntoutus eri terapiamuotoineen.

 

Pelastustoimen riittävät resurssit tulee ylläpitää, ottaen huomioon sekä kuntien tarpeet että Loviisan ydinvoimalan ja Kilpilahden asettamat erityiset haasteet. Samoin tulee huomioida riittävä henkilöstö ja hyvät koulutusmahdollisuudet. 

 

Porvoon sairaalan toimintaedellytykset turvattava, joko entisten tilojen laajalla peruskorjauksella tai hyvien uusien toimitilojen rakentamisella esimerkiksi Kuninkaanporttiin. Tavoitteena huolehtia sekä perusterveydenhuollosta, ympärivuorokautisesta päivystyksestä että perustason erikoissairaanhoidosta (HUS). 

 

Muutos on jatkuvaa ja sen tulee tähdätä alueen ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Merkitsee myös digitaalisten ja liikkuvien palvelujen lisäämistä. 

 

Varmistetaan koko alueen asukkaiden äänen kuuluminen palveluja kehitettäessä.

 

Teemat kuntavaaleihin (Porvoo)

 

Asukasystävällinen kunta – niin asukkaiden kuin yritysten arjen tulee olla vaivatonta ja sujuvaa. Turvataan kaksikieliset palvelut. 

 

Tuetaan aktiivista ikääntymistä - seniorit ovat mahdollisuus Porvoolle. 

 

Kulttuuri ja sivistys on yhteinen voimavara. Taidetehtaan, museoiden ja kirjaston toiminta- edellytykset tulee turvata. 

 

Laadukas koulutus ja varhaiskasvatus tulee mahdollistaa eri puolilla kuntaa, kyläkouluja ja erityislapsia unohtamatta! Tilojen tulee olla turvallisia ja terveellisiä. Koulukiusaamisessa nolla- toleranssi! 

 

Kunnan tulee tarjota monipuolisia työllistämisen palveluja, joilla vastataan yksilöllisiin tarpeisiin. 

 

Kuntalaisten osallistaminen avoimeen päätöksentekoon on voimavara ja mahdollisuus. 

 

Panostetaan vihreään siirtymään, kestävään kehitykseen ja luonnon monimuotoisuuden säilymiseen. Huomioidaan myös Itämeren suojelu ja alueen saariston vetovoima.

 

Kaupunkiin tulee rakentaa yleinen väestönsuoja.

 

Esittely 

 

Työurani olen tehnyt fysioterapeuttina/osastonhoitajana. Olen naimisissa, 3 aikuista lasta ja 2 lastenlasta. Yhteiskunnalliset ja omaan kuntaani liittyvät asiat kiinnostavat ja haluan vaikuttaa asioiden käsittelyyn ja päätöksentekoon kaikkien alueen asukkaiden yhteisen hyvän toteuttamiseksi.

 

Olen ollut ehdokkaana useampaan kertaan kuntavaaleista eduskuntavaaleihin ja saanut olla mukana paikallistason päätöksenteossa. Tällä hetkellä olen sekä hyvinvointialueen että Porvoon kaupungin tarkastuslautakuntien varajäsen. Samoin olen Porvoon yhteisen kirkkovaltuuston varajäsen. 

 

Puolueessa olen Itä-Uudenmaan paikallisosaston johtoryhmän jäsen, ja Uudenmaan piirin varapuheenjohtaja. 

 

Vapaa-aikana toimin Porvoon Kansallisten Seniorien jäsensihteerinä. Mieluisia harrastuksia ovat kuntosali, Pilates, arkiliikunta, käsityöt ja lukeminen, unohtamatta vapaaehtoistyötä “Siskoissa ja Simoissa” ja MLL:n Lukumummi ja-vaari toimintaa. 

 

                      

                                           


                                               

















 


                                                    


maanantai 11. marraskuuta 2024

Junalla on hauska matkustaa...

 

MIELIPIDEKIRJOITUS: Itärata                            30.10.2024

 

Otsikko: “Junalla on hauska matkustaa...” 

 

Minulla oli tilaisuus osallistua Itärata hanketta koskevaan esittelytilaisuuteen 23.10. Porvoon Taidetehtaalla. Ensinnäkin kiitos esittelijöille, jotka sekä kartoin että sanallisesti kuvasivat mielestäni hyvin ja tyhjentävästi tämä hetkistä Itäradan suunnittelutilannetta. Kuulemistilaisuudet jatkuvat vielä muissa kunnissa. 

 

Nythän ollaan vasta ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA), jossa puntaroidaan peräti neljää (4) vaihtoehtoa Itäradan linjausta varten. Jokaisen vaihtoehdon tiimoilta ollaan tehty maastokartoituksia 200 metriä linjausten kummaltakin puolelta. Kartoituksia tullaan myös jatkamaan niin maastossa kuin sitten myöhemmin tarkempien maaperätutkimusten osalta - työtä on siis vielä paljon edessä ennen kuin mitään vaihtoehtoa on lyöty lukkoon ja ensimmäistä ratakiskoa asennetaan! 

 

On selvää, että tämän hinta- ja kokoluokan suunnitelma herättää monenlaisia kysymyksiä sekä huolenaiheita, niin maanomistajien kuin alueen kuntien suhteen. Mitä lopulta valittu linjaus merkitsee luontoarvoille ja luonnon monimuotoisuuden säilymiselle? Miten niin valtio kuin alueen kunnat pystyvät kustantamaan ao. hankkeen, kun juuri nyt tehdään miljardisäästöjä mm. sosiaali -ja terveyspalveluista? Entä ratahankkeen hyöty: löytyykö sille riittävästi käyttäjiä? Toisaalta, eikö tällä hankkeella haeta juuri sitä, että käyttäjiä tulee lisää ja kuntien asukasmäärät kasvavat eli ei rakenneta vain nykytilaa varten.

 

Entä mikä hyöty sillä on Itä-Suomelle, niin taloudellisesti kuin strategisesti? Jos valtion tavoitteena on edelleen pitää koko Suomi asuttuna ja huolehtia myös itärajan turvaamisesta, niin pelkästään aluepoliittisesti kuin puolustuksellisesti Itäradalla on käyttöä ja tarvetta tulevaisuudessa.

 

Ehkäpä nyt pitäisi katsoa sitä niin sanottua “isoa kuvaa”.

 

Tuumii 

 

Pirkko Parjanen  

Tarkastuslautakunnan varajäsen/Porvoo 

Tarkastuslautakunnan varajäsen/Itä-Uudenmaan hyvinvointialue 

 


sunnuntai 6. lokakuuta 2024

Itä-Euroopan tasoa?

 

MIELIPIDEKIRJOITUS                     29.9.2024

 

otsikko: ”Itä-Euroopan tasoa?”

”Suomi on vanhusten hoivassa Itä-Euroopan tasolla ja kaukana muista Pohjoismaista” toteaa tutkija-professori Teppo Kröger, joka keväällä palkittiin Pohjoismaiden arvostetuimmalla gerontologian ”Sohlberg” – palkinnolla.

Krögerin mukaan Suomessa on kyvyttömyyttä ja haluttomuutta nähdä vanhusten hoivaan kohdistuvien säästöpäätösten vaikutukset. Ympärivuorokautisen hoivan jatkuva vähentäminen on tehnyt kotihoidosta kotiin tuotavaa laitoshoitoa, koska laitoshoitoon pääsevät vain pahasti muistisairaat. Samalla omaisten hoitoroolin kasvattaminen on merkinnyt työssä käymisen vähentymistä.

Krögerin mukaan kaikki toimenpiteet tähtäävät vain säästämiseen, eivät palveluiden parantamiseen, saatavuuteen tai henkilökunnan työolojen parantamiseen. Kaikki tämä johtaa ”hoivaköyhyyteen”, joka tarkoittaa sitä, ettei ihminen saa tarvitsemaansa apua. Hoivaköyhyys lisää terveysongelmia, ennenaikaista kuolemaa ja muiden terveyspalveluiden ylikäyttöä, unohtamatta lisääntyneitä yhteydenottoja hätäkeskukseen tai päivystykseen.

Tätä taustaa vastaan Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen juuri tekemät linjaukset sosiaali- ja terveyspalveluiden karsimisesta Lapinjärvellä, Myrskylässä, Pukkilassa ja Askolassa ovat erittäin kyseenalaisia. Ne sotivat myös luvattua ”turvalliset, riittävät ja laadukkaat lähipalvelut”- periaatetta vastaan, jonka piti olla hyvinvointialueiden olennainen tehtävä ja tavoite.

Muut Pohjoismaat sekä Iso-Britannia satsaavat lähellä tapahtuvaan varhaiskuntoutukseen, jonka tavoitteena on toimintakyvyn palauttaminen ja ylläpitäminen – niin ettei kotihoitoakaan välttämättä aina tarvita. Miten meillä Itä-Uudellamaalla hoidetaan varhaiskuntoutus?

Voisiko tästä ottaa mallia Suomessa ja Itä-Uudellamaalla, jotta pääsisimme edes Pohjoismaiselle tasolle,


lauantai 14. syyskuuta 2024

Hyvinvointivaltio, hyvinvointiyhteiskunta vai hyväntekeväisyysyhteiskunta?

 


MIELIPIDEKIRJOITUS LEHTEEN 7 hyvää ja 8 kaunista, vaalilupausten pettäminen

 

otsikko. ”7 hyvää…”

”…ja 8 kaunista”. Kuten viime vuonna eduskunta vaalien alla kirjoitin, ”vaalisää” oli lupauksia tulvillaan. Nyt vuosi vaalien jälkeen on koittanut arki, jossa jälleen kerran ”Siperia opettaa”:1) valtiovarainministeriö löi ”räkningit” pöytään ja niinpä 2) hallituksen kehysriihessä syötiin lupaukset niin PS:n lupaama bensanhinnan alennus kuin KOK lupaus siitä, ettei eläkeläisten verotukseen kosketa…

Puhumattakaan paljon puhutuista lähipalveluista: terveydenhuoltoa ollaan supistamassa ja sairaalaverkostoa leikkaamassa. Siinä sivussa leikataan vanhusten huollosta vähentämällä terveyskeskusten vuodeosastoja ja supistetaan hoitajamitoitusta, jolloin hoivakodeissa pitää pärjätä ”vähemmillä käsillä”.

Ja pidennetään hoitotakuuta kolmeen tai kuuteen kuukauteen – voisi kysyä: missä on paljon puhuttu ”Pohjoismainen hyvinvointivaltio”, jota olemme rakentaneet ja tukeneet veroeuroillamme – myös me eläkeläiset, niin työurallamme kuin nyt eläkkeellä.

Ilmankos pääministeri puhuu enää ”hyvinvointiyhteiskunnasta”, jossa rikkaiden ”almuilla” autetaan vähempiosaisia – vähempiosaisia, joista vaalien alla luvattiin pitää huolta puolueesta riippumatta, tyyliin ”Ketään ei jätetä”.

Niin, näinkö meille tässä taas kävi, äänestäjän luottamus petettiin?


KD:n puoluehallituksen kokous 1.2.2025

                Kristillisdemokraattien puoluehallituksen kokous oli nyt 1.2. Kouvolassa.               Suuri huoli on Suomen syntyvyyden ro...