tiistai 17. toukokuuta 2022

Ole valmis - olemmeko?

 

Ole valmis - olemmeko?                    

Viime viikkoina käyty keskustelu varautumisesta erilaisiin kriiseihin on synnyttänyt ainakin minussa seuraavia pohdintoja:

olemme varautuneet: 1, meillä on koko maan kattava yleinen hälytysjärjestelmä: ups, eipä se toiminutkaan…

olemme varautuneet: 2, meillä on vahvat puolustusvoimat ja riittävä reservi: ups, miten meillä on kalustoa ja yleensä puolustusmateriaalia käytössä? Puolustusministeri Antti Kaikkonen ja puolustusvoimien komentaja kenraali Kivinen ovat julkisuudessa todenneet, että hallituksen myöntämät 2,2 miljardin euron lisämäärärahat käytetään ”puolustustarvikkeiden, ammusvarastojen ja maanpuolustustahdon” kehittämiseen. Valtaosa määrärahasta meneekin ”pitkällä aikavälillä syntyneiden vajeiden ja puutteiden täydentämiseen”…

olemme varautuneet: 3, meillä on koko kansaa varten riittävät väestönsuojat: ups, Porvoossa yleinen väestönsuoja on jäänyt paperille…

Niin, eri tasoilla on vakuuteltu meidän olevan hyvin varautuneita, mutta eipä tuo näytäkään pitävän täysin paikkaansa. Varauduttu on ainakin suunnitelmissa, mutta onko konkreettisesti valmistauduttu ja jopa harjoiteltu?

Yksi tärkeä osa kaikkea kriiseihin valmistautumista on kansalaisten kriisitietoisuuden ylläpitäminen: mitä minä teen, miten minä toimin, kun hälytys tulee? Mihin tehtäviin Porvoossa ja itäisellä Uudellamaalla voin valmistautua ja osallistua sillä tiedolla ja taidolla, joka itselläni on? Jäänkö vain ”h moilasena” hanskat suorassa seisomaan, kun en edes pääse väestönsuojaan?

Armeijaa käymätön ja myös jo kauan reservissä olleet tarvitsevat konkreettista ohjausta ja opetusta miten toimitaan ”pahan päivän” varalta. 1930- luvulla Suojeluskunnat ja Lotta Svärd järjestö muun muassa kantoivat osaltaan vastuunsa puolustustaitojen ja maanpuolustustahdon kehittämisessä – pitääkö nyt tyytyä vain lukemaan netistä ohjeet henkilökohtaisesta suojautumisesta ”patjan alle”, kun edes sitä perunakellaria ei enää ole,

Varautuminen ja valmistautuminen ovat jatkossakin paikallaan myös väestön tasolla. 


Nato herättää keskustelua

 SUOMI JA NATO

Tänä päivänä käydään laajaa keskustelua liittymisestä Natoon. Näin myös Ruotsissa. Vihdoin saatu päätös, jossa Suomi ja Ruotsi hakevat yhdessä jäsenyyttä. Jotkut ovat sitä mieltä, että nyt tehdään liian nopeasti päätöksiä. Toisaalta tätä keskustelua on käyty jo 1990-luvun alusta lähtien eli aikaa on mennyt. Päätös olisi ollut hyvä tehdä samaan aikaan kuin Baltian maat. 

Parempi myöhään kuin ei lainkaan. Kiitos Suomen kansanedustajat!




torstai 31. maaliskuuta 2022

 


MIELIPIDEKIRJOITUS 11.3.2022

Turvatakuut?

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on herättänyt aiheellisesti keskustelua kansallisesta turvallisuudesta. Keskustelun keskiössä ovat olleet niin Euroopan unionin artikla 42.7, joka ”velvoittaa antamaan apua kaikin käytettävissä olevin keinoin, YK:n peruskirjan 51 artiklan mukaisesti” kuin NATOn artiklan 5 konkreettinen sisältö ja käytännön merkitys.

Artiklaan 42.7 tehty lisäys huomauttaa, ”ettei tietyiltä EU jäsenvaltioilta edellytetä kriisitilanteessa sellaista apua, joka vaarantaa niiden puolueettomuuden tai liittoutumattomuuden”. Tämän tulkinta voi merkitä sitä, ettei EU:n jäsenvaltioilla ole velvoitetta auttaa sotilaallisesti hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenvaltiota.

Siis missä ovat paljon puhutut EU:n turvatakeet ilman NATO jäsenyyttä? Käteen näyttää jäävän vain solidaarisuus ja henkinen tuki, joka meille suomalaisille on liiankin tuttua jo Talvisodasta.

Yksin jäimme.

Sama näyttää olevan Ukrainan osa ja kohtalo armon vuonna 2022. Onneksi ”kansan karttuisa käsi” antaa edellytyksiä erittäin tärkeään humanitaariseen apuun ja tukeen.

Kaikki tämä korostaa sekä oman puolustuskykymme ylläpitoa ja kehittämistä että presidentti Niinistön korostamaa perusteellista harkintaa puolustus- ja turvallisuuspolitiikastamme. Yksi varteenotettava vaihtoehto saattaisi olla syvempi sotilaallinen yhteistyö Yhdysvaltojen, Britannian, Norjan ja Ruotsin kesken. Tämä yhteistyö korostaisi Pohjoismaiden yhteyttä ja yhteistä puolustustahtoa ja kykyä, Yhdysvaltojen ja Britannian tuella. Britannian tiedustelu ja sotilaallinen apu tuntuvat olevan varsin konkreettisia Ukrainassa – EU tuntuu pohtivan, Britannia tuntuu toimivan,

Tämä mielipidekirjoitus on ollut Uusimaa-lehdessä sekä Itäväylä-lehdessä. Aihe on nyt varsin ajankohtainen. Itse ajattelen, että NATOOn liittyminen on nyt pienempi paha kuin jäädä Venäjän "syliin". Venäjällä ei ole demokratiasta, avoimuudesta tai sopimusten noudattamisesta mitään tietoakaan. Ukrainassa siviilejä ammutaan ja pommitetaan surutta. Ryövätään kaupat ja tuhotaan "vilja-aitat". Lupauksiin ei voi luottaa. Venäjä on useaan otteeseen luvannut pysäyttää joitakin hyökkäyksiä, mutta samaan hengenvetoon pommitetaan yhä rajummin. Voiko Venäjän päättäjien sanoihin luottaa - no ei voi. Tämän lisäksi luritetaan valheita, minkä ehditään ja luodaan salaliittoteorioita, mitä utopistisempia. Sääli, sillä olisi ollut hyvä saada pitää hyvät naapuruussuhteet ja luottamus molemmin puolin. Nyt tämä on mennyt vuosiksi eteen päin.


 


Mielipidekirjoitus lehteen                                                          8.2.22

 

VOITTO KOTIIN

Kotikaupunkimme Porvoo päättäjillä on positiivinen ongelma: mihin viime vuoden huikea 45 miljoonan ylijäämä hyödynnetään? Niinpä rahan puute tai sen ”liiallinen” tulo voi aiheuttaa pohdintaa niin yksityiselle henkilölle, päättäjille tai koko yhteisölle.

Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula on kertonut muutamista kohteista: mahdollisia kohteita olisivat esimerkiksi raidekehitysrahasto ja Kokonniemen liikuntakeskusalue. Molemmat ovat kaupunkimme veto- ja pitovoiman näkökulmasta perusteltuja kohteita, joilla on oma merkityksensä asukkaiden hyvinvoinnin näkökulmasta. Positiivista on myös suunniteltu henkilöstön huomiointi.

Mutta, mitä muuta voisi tehdä 45 miljoonan ylijäämällä? Näiden tärkeiden kehittämiskohteiden lisäksi on hyvä huomioida myös asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä. Olisiko aika tarjota osallistavan budjetoinnin kautta asukkaille mahdollisuus kehittää omaa asuinaluettaan sopivalla rahasummalla? Asukasyhdistykset olisivat tässä varmaan mieluusti mukana. Esimerkiksi koirapuisto sinne, missä sitä on odotettu jo vuosia ilman ratkaisua. Asuinympäristön kehittäminen sopivaksi eri-ikäisille liikkujille. Useimmat meistä haluavat toimia lähellä omaa asuinaluetta, jossa muun muassa liikkumisen mahdollisuudet olisivat yhdenvertaiset ikään ja kykyyn katsomatta ja samalla turvallista ja hyvinvointia lisäävää. Joka kaupunginosassa lienee lasten leikkipuisto. Missä ovat eri toimintakyvyn omaaville senioreille sopivat liikuntapuistot? Nämä olisivat hyvinvoinnin- ja terveydenedistämisen näkökulmasta kannattava investointi.

Positiivisen ylijäämästä huolimatta kaupunginjohtajamme viittaa jo tuleviin mahdollisiin ”niukkuuden vuosiin”. Kaupungin lainakanta on nyt 140 miljoonaa ja investointikohteita on vielä paljon. Joskus nämä investointikohteet voisivat lähteä vähemmän ääntä pitävien kaupunkilaisten tarpeista ja toiveista, jotka eivät vaadi miljoonia toteutuakseen.

31.3.22

 Mielipidekirjoitus, kun selvisi, että Porvoo saa reilusti ylijäämää. Tuntuu siltä, että unohdetaan ikääntyvä väestö ja heidän tarpeensa. Toki nuoret ja heidän perheensä tarvitsevat urheiluharrastuksiinsa tiloja, mutta niin tarvitsevat myös ikääntyneet oman fyysisen ja psyykkisen hyvinvointinsa tukemiseksi. Moni haluaa liikkua ja harrastaa omalla asuinalueellaan ja siksi osallistava budjetointi olisi yksi hyvä ratkaisu. 


torstai 6. tammikuuta 2022

Aluevaalit lähestyvät

 


                    ALUEVAALIT LÄHESTYVÄT

                    Oman näkemykseni mukaan, aluevaltuustoihin tarvitaan muutakin osaamista

                    kuin johtajuutta. Tarvitaan myös substanssiosaamista, julkisen sektorin tuntemusta ja

                    kokemusta julkisen sektorin palvelujen sujuvuudesta ja saatavuudesta oman kokemuksen 

                    kautta. Monipuolisuus päättäjien keskuudessa tuo enemmän näkemystä kuin vain

                    hallintoammattilaisten näkökulma.


                                  


sunnuntai 2. tammikuuta 2022

Aluevaalit 2022

 

Kristillisdemokraattien slogan aluevaaleissa on:

ENEMMÄN HYVINVOINTIA, vähemmän hallintoa

Keskeistä, etenkin Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella:

1. Palvelut lähelle ihmistä

2. Laadukasta hoitoa iästä ja paikasta riippumatta

3. Yritykset, yhdistykset ja järjestöt mukaan palvelujen tuottamiseen

4. Autetaan ajoissa ja edistetään terveyttä

5. Hyvinvoiva henkilöstö jaksaa hoitaa

6. Varmistetaan koko alueen asukkaiden äänen kuuluminen

7. Pelastuslaitoksen on turvattava yhdenvertaiset palvelut koko alueelle


                   

                                                    vaali-ikkunan kuva Kokoomus-KD:n tiloissa.

                                                   

                                                    Itä-Uudenmaan ehdokkaat.

                                                   

keskiviikko 22. joulukuuta 2021

Kohti parempaa hyvinvointia

 

 JULKAISTU MIELIPIDEKIRJOITUS  16.12.2021

Kohti parempaa hyvinvointia

Kun edesmenneen, Joutsenossa syntyneen appeni, piti poikana ennen sotia päästä ”oikeaan lääkäriin”, tuli lähteä Viipuriin.

Sitten kehittyi ns ”kunnanlääkäri” systeemi ja lopulta Kansanterveyslain myötä tulivat moniammatilliset lähipalvelut terveyskeskusten myötä. Oli ”omalääkäri”, joka tunsi pääsääntöisesti asiakkaansa, pystyi ohjaamaan nopeastikin eteenpäin eri ammattihenkilöille, ja oli alueen omat hoitajat, jotka tunsivat asiakkaansa – varsin hyvin toimiva hoitoketju, joka valitettavasti eri syistä johtuen murentui.

Nyt luomme uusia hyvinvointialueita, joiden tavoitteena ovat yhdenvertaiset, laadukkaat ja helposti saatavat palvelut kaikille alueen asukkaille, koskien niin sosiaali- ja terveyspalveluja kuin palo- ja pelastustoimea. Nämä edellyttävät riittävää ammattitaitoista ja hyvinvoivaa henkilöstöä, josta nyt on selvä puute. Melkoisen haasteen tuo taloudellistakin panosta edellyttävä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, etenkin kun samaan aikaan pyritään hillitsemään kustannusten kasvua. Sama koskee myös palo- ja pelastustoimea ja sen resursseja. Kustannusten kasvun hillitseminen edellyttää kuntien ja hyvinvointialueen saumatonta yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

Julkinen terveydenhuoltomme kaipaa toki parantamista, etenkin panostusta sekä ennalta- ehkäisevään perusterveydenhuoltoon että vaikuttaviin nykypäivän hoitokäytäntöihin. Perusterveydenhuollon oikea kehittäminen säästää tulevaisuudessa huomattavassa määrin veroeuroja vähentäessään kallista erikoissairaanhoitoa. Samoin hoitoketjuja voidaan nopeuttaa huolehtimalla perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumattomasta yhteistyöstä, jossa ihminen siirtyy sujuvasti eteenpäin hoitoketjussa. Pullonkaulat tulee avata ja panostaa hoitoketjujen ongelmakohtien poistamiseen. Tässä auttaa paljon myös avoin vuoropuhelu palvelujen käyttäjien kanssa. Erilaiset asiakaspalautteet ja hyvinvointialueen asukkaiden äänen kuuluminen palveluja kehitettäessä on avain toimiviin palveluihin koko hyvinvointialueella.

Pirkko Parjanen

Aluevaaliehdokas, KD

Ole valmis - olemmeko?

  Ole valmis - olemmeko?                          Viime viikkoina käyty keskustelu varautumisesta erilaisiin kriiseihin on synnyttänyt ain...