torstai 31. maaliskuuta 2022

 


MIELIPIDEKIRJOITUS 11.3.2022

Turvatakuut?

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on herättänyt aiheellisesti keskustelua kansallisesta turvallisuudesta. Keskustelun keskiössä ovat olleet niin Euroopan unionin artikla 42.7, joka ”velvoittaa antamaan apua kaikin käytettävissä olevin keinoin, YK:n peruskirjan 51 artiklan mukaisesti” kuin NATOn artiklan 5 konkreettinen sisältö ja käytännön merkitys.

Artiklaan 42.7 tehty lisäys huomauttaa, ”ettei tietyiltä EU jäsenvaltioilta edellytetä kriisitilanteessa sellaista apua, joka vaarantaa niiden puolueettomuuden tai liittoutumattomuuden”. Tämän tulkinta voi merkitä sitä, ettei EU:n jäsenvaltioilla ole velvoitetta auttaa sotilaallisesti hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenvaltiota.

Siis missä ovat paljon puhutut EU:n turvatakeet ilman NATO jäsenyyttä? Käteen näyttää jäävän vain solidaarisuus ja henkinen tuki, joka meille suomalaisille on liiankin tuttua jo Talvisodasta.

Yksin jäimme.

Sama näyttää olevan Ukrainan osa ja kohtalo armon vuonna 2022. Onneksi ”kansan karttuisa käsi” antaa edellytyksiä erittäin tärkeään humanitaariseen apuun ja tukeen.

Kaikki tämä korostaa sekä oman puolustuskykymme ylläpitoa ja kehittämistä että presidentti Niinistön korostamaa perusteellista harkintaa puolustus- ja turvallisuuspolitiikastamme. Yksi varteenotettava vaihtoehto saattaisi olla syvempi sotilaallinen yhteistyö Yhdysvaltojen, Britannian, Norjan ja Ruotsin kesken. Tämä yhteistyö korostaisi Pohjoismaiden yhteyttä ja yhteistä puolustustahtoa ja kykyä, Yhdysvaltojen ja Britannian tuella. Britannian tiedustelu ja sotilaallinen apu tuntuvat olevan varsin konkreettisia Ukrainassa – EU tuntuu pohtivan, Britannia tuntuu toimivan,

Tämä mielipidekirjoitus on ollut Uusimaa-lehdessä sekä Itäväylä-lehdessä. Aihe on nyt varsin ajankohtainen. Itse ajattelen, että NATOOn liittyminen on nyt pienempi paha kuin jäädä Venäjän "syliin". Venäjällä ei ole demokratiasta, avoimuudesta tai sopimusten noudattamisesta mitään tietoakaan. Ukrainassa siviilejä ammutaan ja pommitetaan surutta. Ryövätään kaupat ja tuhotaan "vilja-aitat". Lupauksiin ei voi luottaa. Venäjä on useaan otteeseen luvannut pysäyttää joitakin hyökkäyksiä, mutta samaan hengenvetoon pommitetaan yhä rajummin. Voiko Venäjän päättäjien sanoihin luottaa - no ei voi. Tämän lisäksi luritetaan valheita, minkä ehditään ja luodaan salaliittoteorioita, mitä utopistisempia. Sääli, sillä olisi ollut hyvä saada pitää hyvät naapuruussuhteet ja luottamus molemmin puolin. Nyt tämä on mennyt vuosiksi eteen päin.


 


Mielipidekirjoitus lehteen                                                          8.2.22

 

VOITTO KOTIIN

Kotikaupunkimme Porvoo päättäjillä on positiivinen ongelma: mihin viime vuoden huikea 45 miljoonan ylijäämä hyödynnetään? Niinpä rahan puute tai sen ”liiallinen” tulo voi aiheuttaa pohdintaa niin yksityiselle henkilölle, päättäjille tai koko yhteisölle.

Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula on kertonut muutamista kohteista: mahdollisia kohteita olisivat esimerkiksi raidekehitysrahasto ja Kokonniemen liikuntakeskusalue. Molemmat ovat kaupunkimme veto- ja pitovoiman näkökulmasta perusteltuja kohteita, joilla on oma merkityksensä asukkaiden hyvinvoinnin näkökulmasta. Positiivista on myös suunniteltu henkilöstön huomiointi.

Mutta, mitä muuta voisi tehdä 45 miljoonan ylijäämällä? Näiden tärkeiden kehittämiskohteiden lisäksi on hyvä huomioida myös asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä. Olisiko aika tarjota osallistavan budjetoinnin kautta asukkaille mahdollisuus kehittää omaa asuinaluettaan sopivalla rahasummalla? Asukasyhdistykset olisivat tässä varmaan mieluusti mukana. Esimerkiksi koirapuisto sinne, missä sitä on odotettu jo vuosia ilman ratkaisua. Asuinympäristön kehittäminen sopivaksi eri-ikäisille liikkujille. Useimmat meistä haluavat toimia lähellä omaa asuinaluetta, jossa muun muassa liikkumisen mahdollisuudet olisivat yhdenvertaiset ikään ja kykyyn katsomatta ja samalla turvallista ja hyvinvointia lisäävää. Joka kaupunginosassa lienee lasten leikkipuisto. Missä ovat eri toimintakyvyn omaaville senioreille sopivat liikuntapuistot? Nämä olisivat hyvinvoinnin- ja terveydenedistämisen näkökulmasta kannattava investointi.

Positiivisen ylijäämästä huolimatta kaupunginjohtajamme viittaa jo tuleviin mahdollisiin ”niukkuuden vuosiin”. Kaupungin lainakanta on nyt 140 miljoonaa ja investointikohteita on vielä paljon. Joskus nämä investointikohteet voisivat lähteä vähemmän ääntä pitävien kaupunkilaisten tarpeista ja toiveista, jotka eivät vaadi miljoonia toteutuakseen.

31.3.22

 Mielipidekirjoitus, kun selvisi, että Porvoo saa reilusti ylijäämää. Tuntuu siltä, että unohdetaan ikääntyvä väestö ja heidän tarpeensa. Toki nuoret ja heidän perheensä tarvitsevat urheiluharrastuksiinsa tiloja, mutta niin tarvitsevat myös ikääntyneet oman fyysisen ja psyykkisen hyvinvointinsa tukemiseksi. Moni haluaa liikkua ja harrastaa omalla asuinalueellaan ja siksi osallistava budjetointi olisi yksi hyvä ratkaisu. 


Porvoon torilla 6.10.22

   PORVOON MARKKINAT 6.10.- 7.10.2022 Tänään Kristillisdemokraattien SUOMEEN SUUNNANMUUTOS-kiertue paikalla Porvoon torilla. Sää ei kyllä su...