sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Palkkojen alentaminen- kaiken autuus?






MIELIPIDEKIRJOITUS  ( Kymen Sanomat ja Reimari)              26.11.2014
Palkkojen alentaminen – kaiken autuus?
Viime aikoina on mediassa käyty keskustelua erityisesti julkisen sektorin palkkojen alentamisesta ja sen vaikutuksesta maamme ja kuntiemme talouteen (mielipidekirjoitukset KySa ja HS).
Käydyssä keskustelussa on unohtunut mahdollisen palkkojen alentamisen kaksijakoiset vaikutukset: toisaalta palkkojen alentaminen vaikuttaa varsin negatiivisesti kotimarkkinoiden kulutukseen, ostovoimaan, kertyviin eläkkeisiin yms. asioihin, toisaalta se vaikuttaa positiivisesti vientialoihin ja kauppataseeseen.
Suo siis siellä, vetelä täällä.
Ymmärrän ne vaatimukset palkkojen alentamiseen, jotka nousevat vientiteollisuutemme tarpeista. Palkkojen alentaminen vaikuttaa suomalaisten tuotteiden kilpailukykyyn ulkomailla ja kotimaisen ostovoiman pienentyminen vähentää ulkomaisten tuotteiden kysyntää ja ostamista. Koska olemme, kuten muutkin, riippuvaisia viennistä, tällä voisi olla positiivinen vaikutus vientiimme.
Toisaalta palkkojen alentaminen luo ns ”lumipallo-efektin” kotimarkkinoille: pienempi palkka, pienempi ostovoima, kotimainen kulutus laskee, kotimaiset työpaikat vähenevät, asuntolainojen kysyntä hiipuu, rakentaminen vähenee yms. Pitkällä aikavälillä tämä merkitsee valtion ja kuntien verotulojen pienentymistä, jolloin julkista sektoria on entisestään leikattava ja tämä puolestaan merkitsee monille vähävaraisille selvää palvelujen vähenemistä. Ei ole varaa ostaa yksityisiä, eri tavalla hinnoiteltuja terveys- ja sosiaalipalveluja – paljon puhutun ”hyvinvointi-valtiomme” perusjalka murenee. Julkinen sektori kun ylläpitää suurelta osin tavallisten veronmaksajien palveluja.
Entä sitten eläkkeet? Palkkojen alentaminen merkitsee eläkemaksujen pienentymistä ja samalla tulevan eläkkeen pienentymistä. Jo nyt monet suomalaiset eläkeläiset elävät ns ”kädestä suuhun”: verojen, asumisen, ruoan ja lääkkeiden jälkeen käteen jää niin pieni rahamäärä, ettei se enää riitä elämiseen. Jo nyt monet eläkeläiset tinkivät jokapäiväisestä leivästään. Tästä ei pelasta budjettikurissa pysyminen, vaan johdonmukainen tulojen ja menojen tasapainottaminen niin, että kullekin jää määräosansa elämistä varten.
Pirkko Parjanen
KD:n Kymen piirin varapuheenjohtaja

keskiviikko 12. marraskuuta 2014

SOTE-uudistus Kaakonkulmalla

Etelä - kymenlaakson kuntien edustajat olivat kuuntelemassa 11.11.14 Kotkassa seutufoorumissa kuntarakenneselvityksen tulosta. Samalla tuli asiaa myös SOTE-uudistuksen vaikutuksista tämän alueen kunnille.
Useamman esittäjän suulla kunnille lyötiin "madon luvut" pöytään. Kaikilla kunnilla talous sakkaa enemmän tai vähemmän ja sote- uudistus on sitten se kaiken huippu. Tämä soteen liittyvä kapitaatiomalli, millä rahat tuleviin sote-alueisiin kerättäisiin, on perin haasteellinen. Siinähän koko ERVA-alueen potti laitetaan yhteen ja tämä potti jaetaan koko alueelle tasapuolisesti. Eli Etelä - Kymenlaakson kuntien raha virtaa Helsingin seudulle. Suuret kaupungit hyötyvät ja pienet kunnat näivettyvät ellei niitä peräti saateta konkurssiin. Haminalle lisäkulut olisivat 6.4. miljoonaa ja koko seutukunnalle yhteensä 26,3 miljoonaa. Onko tätä todella pakko hyväksyä?
Tässä on yksi keppi kunnille, jolla patistetaan yhdentymiseen. Seutufoorumissa tuotiin selkeästi esille ns. yhden kunnan malli koko Etelä- Kymenlaaksoon, mutta itse en näe sitä ainoaksi vaihtoehdoksi.
Asennemuokkaus on tällä hetkellä tehokkaassa käytössä ja vain yksi vaihtoehto halutaan nähdään oikeaksi ratkaisuksi.

Yhteensopiva?

  ”Yhteensopiva?” NATOn päätehtävä on turvata sen perusarvoja, jotka ovat demokratia, yksilönvapauksien kunnioittaminen, oikeusvaltio pe...