Yhteensopiva?

 

”Yhteensopiva?”

NATOn päätehtävä on turvata sen perusarvoja, jotka ovat demokratia, yksilönvapauksien kunnioittaminen, oikeusvaltio periaate ja kiistojen rauhanomainen ratkaisu.

Suomi ja Ruotsi täyttävät erinomaisen hyvin tämä perusarvot.

Tätä taustaa vasten jokainen voi miettiä mielessään, missä määrin NATO-maa Turkki täyttää nämä perusarvot ja on valmis puolustamaan länsimaisia demokraattisia arvoja?

Tällä hetkellä Turkki edustaa islamilaista yksinvaltiutta, jossa yksilönvapaudet on rajoitettu ja oikeusvaltio periaatteet lakaistu ns ”maton alle”.

Samaan aikaan venäläiset oligarkit piilottelevat omaisuuksiaan Turkissa – Erdogan toimii siis Putinin käsikassarana NATOn arvoja vastaan, pyrkien hajottamaan NATOn ja EU:n yhtenäisyyden.

Olisiko aika miettiä mahdollisuutta erottaa maa NATO:sta, jos se ei tue ja toteuta puolustusliiton arvoja?

Ole valmis - olemmeko?

 

Ole valmis - olemmeko?                    

Viime viikkoina käyty keskustelu varautumisesta erilaisiin kriiseihin on synnyttänyt ainakin minussa seuraavia pohdintoja:

olemme varautuneet: 1, meillä on koko maan kattava yleinen hälytysjärjestelmä: ups, eipä se toiminutkaan…

olemme varautuneet: 2, meillä on vahvat puolustusvoimat ja riittävä reservi: ups, miten meillä on kalustoa ja yleensä puolustusmateriaalia käytössä? Puolustusministeri Antti Kaikkonen ja puolustusvoimien komentaja kenraali Kivinen ovat julkisuudessa todenneet, että hallituksen myöntämät 2,2 miljardin euron lisämäärärahat käytetään ”puolustustarvikkeiden, ammusvarastojen ja maanpuolustustahdon” kehittämiseen. Valtaosa määrärahasta meneekin ”pitkällä aikavälillä syntyneiden vajeiden ja puutteiden täydentämiseen”…

olemme varautuneet: 3, meillä on koko kansaa varten riittävät väestönsuojat: ups, Porvoossa yleinen väestönsuoja on jäänyt paperille…

Niin, eri tasoilla on vakuuteltu meidän olevan hyvin varautuneita, mutta eipä tuo näytäkään pitävän täysin paikkaansa. Varauduttu on ainakin suunnitelmissa, mutta onko konkreettisesti valmistauduttu ja jopa harjoiteltu?

Yksi tärkeä osa kaikkea kriiseihin valmistautumista on kansalaisten kriisitietoisuuden ylläpitäminen: mitä minä teen, miten minä toimin, kun hälytys tulee? Mihin tehtäviin Porvoossa ja itäisellä Uudellamaalla voin valmistautua ja osallistua sillä tiedolla ja taidolla, joka itselläni on? Jäänkö vain ”h moilasena” hanskat suorassa seisomaan, kun en edes pääse väestönsuojaan?

Armeijaa käymätön ja myös jo kauan reservissä olleet tarvitsevat konkreettista ohjausta ja opetusta miten toimitaan ”pahan päivän” varalta. 1930- luvulla Suojeluskunnat ja Lotta Svärd järjestö muun muassa kantoivat osaltaan vastuunsa puolustustaitojen ja maanpuolustustahdon kehittämisessä – pitääkö nyt tyytyä vain lukemaan netistä ohjeet henkilökohtaisesta suojautumisesta ”patjan alle”, kun edes sitä perunakellaria ei enää ole,

Varautuminen ja valmistautuminen ovat jatkossakin paikallaan myös väestön tasolla. 

Nato herättää keskustelua

 SUOMI JA NATO

Tänä päivänä käydään laajaa keskustelua liittymisestä Natoon. Näin myös Ruotsissa. Vihdoin saatu päätös, jossa Suomi ja Ruotsi hakevat yhdessä jäsenyyttä. Jotkut ovat sitä mieltä, että nyt tehdään liian nopeasti päätöksiä. Toisaalta tätä keskustelua on käyty jo 1990-luvun alusta lähtien eli aikaa on mennyt. Päätös olisi ollut hyvä tehdä samaan aikaan kuin Baltian maat. 

Parempi myöhään kuin ei lainkaan. Kiitos Suomen kansanedustajat!