Kohti parempaa hyvinvointia

 

 JULKAISTU MIELIPIDEKIRJOITUS  16.12.2021

Kohti parempaa hyvinvointia

Kun edesmenneen, Joutsenossa syntyneen appeni, piti poikana ennen sotia päästä ”oikeaan lääkäriin”, tuli lähteä Viipuriin.

Sitten kehittyi ns ”kunnanlääkäri” systeemi ja lopulta Kansanterveyslain myötä tulivat moniammatilliset lähipalvelut terveyskeskusten myötä. Oli ”omalääkäri”, joka tunsi pääsääntöisesti asiakkaansa, pystyi ohjaamaan nopeastikin eteenpäin eri ammattihenkilöille, ja oli alueen omat hoitajat, jotka tunsivat asiakkaansa – varsin hyvin toimiva hoitoketju, joka valitettavasti eri syistä johtuen murentui.

Nyt luomme uusia hyvinvointialueita, joiden tavoitteena ovat yhdenvertaiset, laadukkaat ja helposti saatavat palvelut kaikille alueen asukkaille, koskien niin sosiaali- ja terveyspalveluja kuin palo- ja pelastustoimea. Nämä edellyttävät riittävää ammattitaitoista ja hyvinvoivaa henkilöstöä, josta nyt on selvä puute. Melkoisen haasteen tuo taloudellistakin panosta edellyttävä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, etenkin kun samaan aikaan pyritään hillitsemään kustannusten kasvua. Sama koskee myös palo- ja pelastustoimea ja sen resursseja. Kustannusten kasvun hillitseminen edellyttää kuntien ja hyvinvointialueen saumatonta yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

Julkinen terveydenhuoltomme kaipaa toki parantamista, etenkin panostusta sekä ennalta- ehkäisevään perusterveydenhuoltoon että vaikuttaviin nykypäivän hoitokäytäntöihin. Perusterveydenhuollon oikea kehittäminen säästää tulevaisuudessa huomattavassa määrin veroeuroja vähentäessään kallista erikoissairaanhoitoa. Samoin hoitoketjuja voidaan nopeuttaa huolehtimalla perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumattomasta yhteistyöstä, jossa ihminen siirtyy sujuvasti eteenpäin hoitoketjussa. Pullonkaulat tulee avata ja panostaa hoitoketjujen ongelmakohtien poistamiseen. Tässä auttaa paljon myös avoin vuoropuhelu palvelujen käyttäjien kanssa. Erilaiset asiakaspalautteet ja hyvinvointialueen asukkaiden äänen kuuluminen palveluja kehitettäessä on avain toimiviin palveluihin koko hyvinvointialueella.

Pirkko Parjanen

Aluevaaliehdokas, KD

 

                        Olen mukana ehdokkaana aluevaaleihin Itä-Uudellamaalla. Me kaikki tiedämme, että hyvinvointialueen tavoitteena on varmistaa alueen asukkaiden ja toimintaympäristön turvallisuus, hyvinvointi ja terveys. Tämä toteutuu yhteistyöllä eri kuntien kesken ja takaamalla riittävät resurssit niin sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuin palo- ja pelastustoimelle. Kuntien välinen yhteistyö ja luottamus on keskeistä. Hyvinvointialueen kehittäminen ei onnistu, ellemme huolehdi myös siitä, että hyvinvointialueen henkilöstö ja asukkaat ovat mukana kehittämässä palveluja ja niiden sisältöä.

" Uudistuksessa halutaan vahvistaa asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa omaan asuinympäristöönsä ja päätöksentekoon". Näin kirjaa valtioneuvosto. Miten tämä käytännössä toteutetaan siten, että tämä tavoite todella toteutuu käytännössä.

On ehdotettu: Keskustelu ja kuulemistilaisuuksia, jotka ovat todella tarpeen, jos ei halua alati näitä nettikyselyjä. Toiseksi on ehdotettu, että palvelujen käyttäjien edustajia valitaan hyvinvointialueen toimielimiin. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Kolmanneksi toivotaan palvelujen käyttäjiä mukaan palveluiden suunnitteluun. Asiakaspalaute on toki tarpeen, mutta sen tulisi myös tuottaa niitä toivottuja muutoksia. Tässä muutamia.

Hyvinvointialueelle tulee perustaa vanhusneuvosto, vammaisneuvosto ja nuorisovaltuusto. tarkoitus on valita nämä henkilöt hyvinvointialueen kunnissa toimivien vastaavien vaikuttamistoimielinten jäsenistä siten, että kustakin vaikuttamiselimestä valitaan yksi edustaja...siis joka kunnasta. Kuntien osalta nuorisovaltuuston jäsenet ovat päässeet hyvin osallistumaan eri lautakuntien kokouksiin. Monissa kunnissa heillä on myös kaupunginvaltuustossa puhe- ja läsnäolo-oikeus. Miksi tätä samaa oikeutta ei ole vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston jäsenillä. Tätä olen miettinyt paljon. Näillä toimielimillä tulee olla enemmän sananvaltaa hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, jotka koskevat juuri heitä.

Hyvinvointialueelle ollaan kehittämässä osallisuusohjelmaa, joka sisältää tarkemmin sen, miten asukkaiden osallisuus ja osallistuminen käytännössä toteutetaan alueella. Miten saada kaikkien ääni kuuluviin?

                       

Leveät hartiat- parempaa hyvinvointia?

 

        Mielipidekirjoitus lehteen Uusimaa ja Itäväylä Porvoon alueella.
        

MIELIPIDEKIRJOITUS  21.11.2021

Leveät hartiat- parempaa hyvinvointia?

Kun edesmenneen, Joutsenossa syntyneen appeni, piti poikana ennen sotia päästä ”oikeaan lääkäriin”, tuli lähteä Viipuriin.

Sitten kehittyi ns ”kunnanlääkäri” systeemi ja lopulta Kansanterveyslain myötä tulivat moniammatilliset lähipalvelut terveyskeskusten myötä. Oli ”omalääkäri”, joka tunsi pääsääntöisesti asiakkaansa, pystyi ohjaamaan nopeastikin eteenpäin eri ammattihenkilöille, ja oli alueen omat hoitajat, jotka tunsivat asiakkaansa – varsin hyvin toimiva hoitoketju, joka valitettavasti eri syistä johtuen murentui.

Nyt luomme uusia hyvinvointialueita, joiden tavoitteena ovat yhdenvertaiset, laadukkaat ja helposti saatavat palvelut kaikille alueen asukkaille. Tämä edellyttää riittävää ammattitaitoista ja hyvinvoivaa henkilöstöä, josta nyt on selvä puute. Melkoisen haasteen tuo taloudellistakin panosta edellyttävä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, etenkin kun samaan aikaan pyritään hillitsemään kustannusten kasvua. Kustannusten kasvun hillitseminen edellyttää kuntien ja hyvinvointialueen saumatonta yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

Julkinen terveydenhuoltomme kaipaa toki parantamista, etenkin panostusta sekä ennalta- ehkäisevään perusterveydenhuoltoon että vaikuttaviin nykypäivän hoitokäytäntöihin. Perusterveydenhuollon oikea kehittäminen säästää tulevaisuudessa huomattavassa määrin veroeuroja vähentäessään kallista erikoissairaanhoitoa. Samoin hoitoketjuja voidaan nopeuttaa huolehtimalla perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumattomasta yhteistyöstä, jossa ihminen siirtyy sujuvasti eteenpäin hoitoketjussa. Pullonkaulat tulee avata ja panostaa hoitoketjujen ongelmakohtien poistamiseen. Tässä auttaa paljon myös avoin vuoropuhelu palvelujen käyttäjien kanssa. Erilaiset asiakaspalautteet ja hyvinvointialueen asukkaiden äänen kuuluminen palveluja kehitettäessä on avain toimiviin palveluihin koko hyvinvointialueella.

Pirkko Parjanen

Porvoo, KD

                       

 

      Hyvää tätä päivää, 

    tänään joulukuun 1. päivä ja tästähän jouluiset puuhat oikein alkavat. Joulutorit avautuu ja toivottavasti     saamme nauttia valkoisesta joulusta. Olen jälleen kirjoitellut lehtiin omia näkemyksiäni  hyvinvointialueiden kehittämisestä ym. laitan niitä tänne blogin sivuille ja toivottavasti ne herättävän ajatuksia.

    Muovipullo, roskaaminen on aikamme murhe

Lähtiessään mopoautollaan Porvoon tuomiokirkon kupeelta nuori mies pudotti kadulle muovipullon, jonka ohikulkenut 60 + ”boomeri” laittoi viereiseen roskakoriin. Toinen nuori heittelee roskansa maahan ”boomerin” poimittavaksi, toiset nuoret kovistelevat ”boomereita” luonnon tuhoamisesta sekä ilmastokokouksissa että eduskunnassa, kuten viime päivinä olemme kuulleet ja nähneet. Olemme kuitenkin pyrkineet rakentamaan hyvää tulevaisuutta lapsillemme ja lapsenlapsillemme käytettävissä olevin keinoin. Jossain olemme onnistuneet, jossain emme…

Ilmastonmuutos koskettaa varmasti meitä kaikkia. Muutos alkaa jokaisen asenteista, jokaisesta ”muovipullosta”. Siinä missä meitä vanhempia ikäluokkia muistutetaan omasta vastuustamme, on aiheellista kysyä nuoremmilta: oletko valmis luopumaan mopoautostasi, käsistä putoavista muovipulloista, uudesta älypuhelimestasi, muotivaatteistasi, laskettelumatkoistasi jne – mistä itse kukin meistä on valmis luopumaan Telluksen tulevaisuuden hyväksi?

Pirkko Parjanen