Teemoja kuntavaaleihin 2025 Porvoossa

 

 

  

Porvoo ja osallistava budjetointi

 

MITEN KAUPUNKILAINEN VOI OSALLISTUA...

Porvoossa asuessa on tullut mietittyä,  miten oman alueensa kehittämiseen ja uudistamiseen voisi todella osallistua. Puhetta ja keskustelua on paljon, mutta käytännön toimia vähän.

Yksi, mikä selkeästi puuttuu on osallistava budjetointi jokaisen kaupunginosan asukkaiden kohdalla. Meistä harva jaksaa kiinnostua koko kaupungin yleiskaavasta tai osayleiskaavasta. Kyselyjä tehdään, mutta kuka meistä tavallisista tallaajista todella osaa ottaa kantaa näihin tärkeisiin asioihin ja onko kommenteilla todellakaan mitään vaikutusta. Kaavat on yleensä tehty ja niihin harvoin tehdään juurikaan mitään muutoksia. Virkahenkilöillä ja luottamushenkilöillä on ainakin usein hyvät perusteet, miksei suunnitelmiin enää voida tehdä muutoksia.

Paikalliset omaa asuinaluetta koskevat asiat kiinnostavat ja niihin moni haluaisi vaikuttaa, jos siihen vain annetaan mahdollisuus. Yksi näistä on koirapuisto ja sen paikka. Näin myös Hornhattula /Katajamäen alueella. Perusteet löytyvät aina, miksei sitä voida tehdä. Joko hyvä alue puuttuu tai sitten taloudelliset resurssit eivät anna myöden. Porvoo on tehnyt erittäin positiivisia tilinpäätöksiä viime vuosina. Kymmeniä miljoonia plussaa.

Kokonniemen Urheilukeskukseen on löytynyt nopeassa tahdissa rahaa näin alkuun 25 miljoona, mutta, kun kysyt koirapuistoa kaupunkilaisten iloksi tietylle alueelle, vastaus on: "Koirapuiston toteuttaminen alueelle on pitkälti kiinni investointi- ja ylläpidon rahojen riittävyydestä." Näin vastaa kaupunki-infa.

Koirapuiston investoinnit ovat kaupunki- infran mukaan noin 100 000€. Aika pieni osa, jos vertaa mm. Kokonniemeen. Mitkä ovat koirapuiston ylläpitokustannukset ja mitkä Kokonniemen. Kaikki eivät todellakaan käy Kokonniemessä, vaan liikkuvat omalla lähialueella.

"Paras arkenakin"  ei taida täysin toteuta kaikkien asukkaiden ajatuksissa.

Seurakuntavaalit 2022, Porvoon suomalainen seurakunta

 

SEURAKUNTAVAALIT OVAT TULOSSA

Koko kirkon strategian nimi on OVET AUKI. Se määrittelee kirkon perustehtävän eli mission seuraavasti:

" Kirkon tehtävä on edistää Jumalan valtakuntaa ja julistaa Jeesusta Kristusta maailman pelastajana. Tämä on kirkon olemassaolon perimmäinen syy."

Porvoon suomalainen seurakunta haluaa kutsua "kaikkia alueen ihmisiä Jumalan yhteyteen" sekä rohkaista jokaista meistä välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta.

Seurakunnan arvot: Usko, toivo ja rakkaus, jotka nousevat perinteisistä kristillisistä hyveistä.

Kunnellaan toisiamme ja rakennetaan yhdessä uudistuvaa ja elävää seurakuntaa, jonne kaikkien on hyvä tulla ja olla. 

                   

                     NÄHDÄÄN KIRKOLLA!

 

Mielipidekirjoitus lehteen                                                          8.2.22

 

VOITTO KOTIIN

Kotikaupunkimme Porvoo päättäjillä on positiivinen ongelma: mihin viime vuoden huikea 45 miljoonan ylijäämä hyödynnetään? Niinpä rahan puute tai sen ”liiallinen” tulo voi aiheuttaa pohdintaa niin yksityiselle henkilölle, päättäjille tai koko yhteisölle.

Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula on kertonut muutamista kohteista: mahdollisia kohteita olisivat esimerkiksi raidekehitysrahasto ja Kokonniemen liikuntakeskusalue. Molemmat ovat kaupunkimme veto- ja pitovoiman näkökulmasta perusteltuja kohteita, joilla on oma merkityksensä asukkaiden hyvinvoinnin näkökulmasta. Positiivista on myös suunniteltu henkilöstön huomiointi.

Mutta, mitä muuta voisi tehdä 45 miljoonan ylijäämällä? Näiden tärkeiden kehittämiskohteiden lisäksi on hyvä huomioida myös asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä. Olisiko aika tarjota osallistavan budjetoinnin kautta asukkaille mahdollisuus kehittää omaa asuinaluettaan sopivalla rahasummalla? Asukasyhdistykset olisivat tässä varmaan mieluusti mukana. Esimerkiksi koirapuisto sinne, missä sitä on odotettu jo vuosia ilman ratkaisua. Asuinympäristön kehittäminen sopivaksi eri-ikäisille liikkujille. Useimmat meistä haluavat toimia lähellä omaa asuinaluetta, jossa muun muassa liikkumisen mahdollisuudet olisivat yhdenvertaiset ikään ja kykyyn katsomatta ja samalla turvallista ja hyvinvointia lisäävää. Joka kaupunginosassa lienee lasten leikkipuisto. Missä ovat eri toimintakyvyn omaaville senioreille sopivat liikuntapuistot? Nämä olisivat hyvinvoinnin- ja terveydenedistämisen näkökulmasta kannattava investointi.

Positiivisen ylijäämästä huolimatta kaupunginjohtajamme viittaa jo tuleviin mahdollisiin ”niukkuuden vuosiin”. Kaupungin lainakanta on nyt 140 miljoonaa ja investointikohteita on vielä paljon. Joskus nämä investointikohteet voisivat lähteä vähemmän ääntä pitävien kaupunkilaisten tarpeista ja toiveista, jotka eivät vaadi miljoonia toteutuakseen.

31.3.22

 Mielipidekirjoitus, kun selvisi, että Porvoo saa reilusti ylijäämää. Tuntuu siltä, että unohdetaan ikääntyvä väestö ja heidän tarpeensa. Toki nuoret ja heidän perheensä tarvitsevat urheiluharrastuksiinsa tiloja, mutta niin tarvitsevat myös ikääntyneet oman fyysisen ja psyykkisen hyvinvointinsa tukemiseksi. Moni haluaa liikkua ja harrastaa omalla asuinalueellaan ja siksi osallistava budjetointi olisi yksi hyvä ratkaisu. 

Kohti parempaa hyvinvointia

 

 JULKAISTU MIELIPIDEKIRJOITUS  16.12.2021

Kohti parempaa hyvinvointia

Kun edesmenneen, Joutsenossa syntyneen appeni, piti poikana ennen sotia päästä ”oikeaan lääkäriin”, tuli lähteä Viipuriin.

Sitten kehittyi ns ”kunnanlääkäri” systeemi ja lopulta Kansanterveyslain myötä tulivat moniammatilliset lähipalvelut terveyskeskusten myötä. Oli ”omalääkäri”, joka tunsi pääsääntöisesti asiakkaansa, pystyi ohjaamaan nopeastikin eteenpäin eri ammattihenkilöille, ja oli alueen omat hoitajat, jotka tunsivat asiakkaansa – varsin hyvin toimiva hoitoketju, joka valitettavasti eri syistä johtuen murentui.

Nyt luomme uusia hyvinvointialueita, joiden tavoitteena ovat yhdenvertaiset, laadukkaat ja helposti saatavat palvelut kaikille alueen asukkaille, koskien niin sosiaali- ja terveyspalveluja kuin palo- ja pelastustoimea. Nämä edellyttävät riittävää ammattitaitoista ja hyvinvoivaa henkilöstöä, josta nyt on selvä puute. Melkoisen haasteen tuo taloudellistakin panosta edellyttävä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, etenkin kun samaan aikaan pyritään hillitsemään kustannusten kasvua. Sama koskee myös palo- ja pelastustoimea ja sen resursseja. Kustannusten kasvun hillitseminen edellyttää kuntien ja hyvinvointialueen saumatonta yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

Julkinen terveydenhuoltomme kaipaa toki parantamista, etenkin panostusta sekä ennalta- ehkäisevään perusterveydenhuoltoon että vaikuttaviin nykypäivän hoitokäytäntöihin. Perusterveydenhuollon oikea kehittäminen säästää tulevaisuudessa huomattavassa määrin veroeuroja vähentäessään kallista erikoissairaanhoitoa. Samoin hoitoketjuja voidaan nopeuttaa huolehtimalla perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumattomasta yhteistyöstä, jossa ihminen siirtyy sujuvasti eteenpäin hoitoketjussa. Pullonkaulat tulee avata ja panostaa hoitoketjujen ongelmakohtien poistamiseen. Tässä auttaa paljon myös avoin vuoropuhelu palvelujen käyttäjien kanssa. Erilaiset asiakaspalautteet ja hyvinvointialueen asukkaiden äänen kuuluminen palveluja kehitettäessä on avain toimiviin palveluihin koko hyvinvointialueella.

Pirkko Parjanen

Aluevaaliehdokas, KD

Leveät hartiat- parempaa hyvinvointia?

 

        Mielipidekirjoitus lehteen Uusimaa ja Itäväylä Porvoon alueella.
        

MIELIPIDEKIRJOITUS  21.11.2021

Leveät hartiat- parempaa hyvinvointia?

Kun edesmenneen, Joutsenossa syntyneen appeni, piti poikana ennen sotia päästä ”oikeaan lääkäriin”, tuli lähteä Viipuriin.

Sitten kehittyi ns ”kunnanlääkäri” systeemi ja lopulta Kansanterveyslain myötä tulivat moniammatilliset lähipalvelut terveyskeskusten myötä. Oli ”omalääkäri”, joka tunsi pääsääntöisesti asiakkaansa, pystyi ohjaamaan nopeastikin eteenpäin eri ammattihenkilöille, ja oli alueen omat hoitajat, jotka tunsivat asiakkaansa – varsin hyvin toimiva hoitoketju, joka valitettavasti eri syistä johtuen murentui.

Nyt luomme uusia hyvinvointialueita, joiden tavoitteena ovat yhdenvertaiset, laadukkaat ja helposti saatavat palvelut kaikille alueen asukkaille. Tämä edellyttää riittävää ammattitaitoista ja hyvinvoivaa henkilöstöä, josta nyt on selvä puute. Melkoisen haasteen tuo taloudellistakin panosta edellyttävä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, etenkin kun samaan aikaan pyritään hillitsemään kustannusten kasvua. Kustannusten kasvun hillitseminen edellyttää kuntien ja hyvinvointialueen saumatonta yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

Julkinen terveydenhuoltomme kaipaa toki parantamista, etenkin panostusta sekä ennalta- ehkäisevään perusterveydenhuoltoon että vaikuttaviin nykypäivän hoitokäytäntöihin. Perusterveydenhuollon oikea kehittäminen säästää tulevaisuudessa huomattavassa määrin veroeuroja vähentäessään kallista erikoissairaanhoitoa. Samoin hoitoketjuja voidaan nopeuttaa huolehtimalla perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumattomasta yhteistyöstä, jossa ihminen siirtyy sujuvasti eteenpäin hoitoketjussa. Pullonkaulat tulee avata ja panostaa hoitoketjujen ongelmakohtien poistamiseen. Tässä auttaa paljon myös avoin vuoropuhelu palvelujen käyttäjien kanssa. Erilaiset asiakaspalautteet ja hyvinvointialueen asukkaiden äänen kuuluminen palveluja kehitettäessä on avain toimiviin palveluihin koko hyvinvointialueella.

Pirkko Parjanen

Porvoo, KD

                       

 Hyvää tätä päivää,

aikaa on kulunut siitä, kun viimeisen blogi-tekstin kirjoitin. Nyt olen siis muuttanut Porvooseen ja olen ehdolla Porvoon kunnallisvaaleissa. Siitäkin huolimatta, ettei minua täällä tunneta lainkaan. Mitä sitä ei oman puolueensa hyväksi tekisi. Lisäksi olen päässyt puolueen edustajana jäseneksi kuluttaja-asian neuvottelukuntaan.

Joitakin kirjoituksia olen jo tehnyt Uusimaa- lehteen sekä Itäväylä-lehteen. Porvoossa on monta asiaa hyvin, mutta kuten muissakin kunnissa/kaupungeissa kehitettävää on.

Tässä muutama tekemäni kirjoitus lehtien MIELIPIDE - palstalle. 

otsikko: Liikuntapuisto kaikkien iloksi

”Ylös, ulos ja liikkeelle!” Kuten tutkimukset kertovat, erilainen liikunta kävelystä kuntosaliharjoitteluun on kaiken ikäisille entistä tärkeämpää. Erityisesti liikunnan merkitys korostuu ikääntyessä, jolloin ikääntyville tarjottavat erilaiset liikuntamahdollisuudet ovat niin yksilön kuin kansanterveyden näkökulmasta tärkeitä.

Koronapandemia on rajoittanut mahdollisuuksia sisäliikuntaan erityisesti ikääntyneillä - voisiko Porvoossakin, nimenomaan keskustan alueella, olla senioreille liikuntapuisto, jossa on harjoittelulaitteet lihaskunnon, koordinaation ja tasapainon harjoittamiseen. Nämä ovat keskeisiä asioita ikääntyessä. Kaupungissamme on hyvin huomioitu hyväkuntoisten eri-ikäisten harjoittelumahdollisuudet ”tankoharjoitteluineen”, mutta ne eivät sovellut henkilöille, joilla on jo liikuntarajoitteita. Seniorien liikuntapuisto sopii kaikille, kun se oikein rakennetaan.

Hyviä esimerkkejä löytyy eri puolilta Suomea ja tärkeää on huomioida, ettei liikuntapuistoa rakenneta mihinkään ”takamaastoon”, vaan kaikkien saataville. Parhaimpia paikkoja ovat lasten leikkikentän viereen, esimerkiksi Kaupungin puistoon, jossa on jo leikkikenttä ja tenniskentät. Siellä liikuntapuistolla olisi parhaat edellytykset tulla huomioiduksi ja hyvään käyttöön

otsikko: ”Viihtyisä Porvoo kaikille”

”Unelmien Porvoo” – uutena porvoolaisena on ollut mielenkiintoista ja haastavaa tutustua uuteen kotikaupunkiin tämän ”koronavuoden” aikana. Olemme mieheni kanssa liikkuneet niin jalan, pyörillä kuin autolla, tutustuen niin nähtävyyksiin kuin arkiseen elämään, niin kauppoihin kuin kuntalaisten tärkeisiin lähipalveluihin kirjastoineen, uimapaikkoineen ja harrastusmahdollisuuksineen.

Olemme ihastelleet vanhaa kaupunkia, Porvoon yhtä vetovoimatekijää. Tuomiokirkko ympäristöineen sekä Porvoon joen rannat ovat ymmärrettävästi pidetty hyvässä kunnossa ja niihin on satsattu ja satsataan. Kaupunkikeskuksen kehittämiseen liittyy myös torin ja sen ympäristön kehittäminen ja ajanmukaistaminen.

Mutta kaupunkikeskukseen satsaaminen ja siitä huolenpitäminen ei saa estää tai rajata asuinalueiden ja muiden kaupungin osien kehittämistä ja niistä huolehtimista. Tämä valitettavasti näkyy paikka paikoin. Jokainen kaupunkilainen kun arvostaa erityisesti oman asuinalueensa hyvää kuntoa, siisteyttä ja infrasta huolehtimista. Kadut, jalankulku ja pyörätiet ympäristöineen tulee pitää hyvässä kunnossa, koska se lisää asumisviihtyvyyttä, helpottaa arjen sujumista ja on yksi Porvoon vetovoima tekijä – uudet asukkaat tulevat niin työn kuin asumisviihtyvyyden perässä. Eikä unohtaa sovi myöskään uuden ratalinjauksen tuomia hyötyjä ja merkitystä kaupunkikuvalle ja kaupungin tasapuoliselle kehittämiselle.

”Unelmien Porvoo – tasapuolisesti kehitettävä, asukkaiden viihtyisä koti elämää varten” – siinä hyvä haaste meille kaikille,