Zentra - K 60

 

2.3.2025 

MIELIPIDEKIRJOITUS lehteen, vanhusneuvoston aloite- ja läsnäolo-oikeus 

 

Otsikko. “Zentra - K 60?” 

 

Vuosi sitten minulla muiden kutsuttujen päättäjien mukana oli miellyttävä ja hieno tilaisuus tutustua Porvoon nuorisotila Zentraan. Täytyy myöntää, että tilat tekivät minuun syvän vaikutuksen: nuorilla on hienot tilat, jossa viettää aikaa ja viihtyä erilaisten toimintojen äärellä - välipalaa unohtamatta. 

 

Porvoo on siis satsannut varsin hyvin nuorisoon ja heidän elämäänsä, kuten myös nuorisovaltuuston kautta ja avulla. Nuorisovaltuusto tuo hienolla tavalla esiin nuorten toiveita ja tukee heidän kasvuaan tekemällä myös esityksiä Porvoon kaupungille. 

Porvoo ei siis ole mitenkään unohtanut nuoriaan, josta yhtenä esimerkkinä on aloite siitä, että nuorisovaltuustolle pitäisi saada suora aloiteoikeus kaupunginvaltuustoon (UM 22.2.25).  

 

Mutta entä ikääntyneet - missä on heille suunnattu ja tarkoitettu oma olohuone, “Zentra K 60?”, jonne voisi tulla vapaasti tapaamaan tuttuja, nauttimaan kupposen kuumaa, pelaamaan erilaisia pelejä, joista varttuneempikin väki pitää? Entäpä vanhusneuvostolle myönnettävä läsnä- ja puheoikeus valtuustossa ja/tai lautakunnissa, puhumattakaan aloite oikeudesta kaupunginvaltuustolle? Käsittääkseni vanhusneuvosto on erinäisiä kertoa esittänyt ao oikeuden saamista, mutta siihen ei ole Porvoossa nähty syytä, eikä sitä ole viety eteenpäin virkamiesten toimesta. Siinä, missä nuorisovaltuusto tuo nuorten äänen kuuluviin, pitäisi vanhusneuvoston saada tuoda ikääntyneiden äänet kuuluviin. Yleensä perusteluna on ollut, että vanhusneuvosto on poliittinen. Ei se ole sen enempää poliittinen kuin nuorisovaltuustokaan. Päätavoite on ikääntyneiden äänen kuuluminen heitä koskevien asioiden päätöksenteossa.

 

Suomessa on tälle hetkellä 1,6, miljoonaa eläkeläistä, jotka ovat tehneet työuransa rakentaessaan tuleville sukupolville elämisen edellytyksiä. Ja maksaneet veronsa – ja yhä edelleen maksavat eläkkeestä veroa, joka on %-osuudeltaan korkeampi kuin aikanaan omasta ansiotulosta.

 

Ikääntyneet eivät ole vain toiminnan ja päätöksenteon tai hoivan kohde. He ovat aktiivisia yhteiskunnan jäseniä ja haluavat osallistua oman kuntansa kehittämiseen ja päätöksentekoon etenkin, kun kyseessä ovat ikääntyneiden kannalta keskeiset asiat.

 

Kuten vanhusasiainvaltuutettu Päivi Topo toteaa eduskunnalle antamassaan selonteossa (K3/2024vp): ” Heiltä olen kuullut erinomaisia ehdotuksia, miten yhteiskuntaa tulisi kehittää yhdenvertaisemmaksi ja paremmaksi kaikenikäisille. Elämänaikainen pitkä kokemus on heidän ainutlaatuinen voimavaransa, ja heitä kannattaa kuulla.

Kuten vanhusasiainvaltuutettu Päivi Topo toteaa eduskunnalle antamassaan selonteossa (K3/2024vp): ” Heiltä olen kuullut erinomaisia ehdotuksia, miten yhteiskuntaa tulisi kehittää yhdenvertaisemmaksi ja paremmaksi kaikenikäisille. Elämänaikainen pitkä kokemus on heidän ainutlaatuinen voimavaransa, ja heitä kannattaa kuulla päätöksenteossa.”

 

 

Pirkko Parjanen 

Hyvinvointialueen ja Porvoon tarkastuslautakunnan varajäsen 

Alue- ja kuntavaali ehdokas (KD) 

 

Eläkeläiset ja toimeentulo

 

MIELIPIDEKIRJOITUS LEHTEEN                                          8.4.2024

 

otsikko: ”Eläkeläiset veronmaksajina

Aikanaan tuntemani kaupunginjohtaja tuumiskeli, että johtamastaan kaupungista voisi hyvin tulla ”eläkeläisten Florida” – he kun tuovat tasaisen verotulon ja osallistuvat aktiivisesti palvelujen ostoon ja eri aktiviteetteihin.

Voisiko armaan Porvoomme uusi kaupunginjohtaja tuumia samoin? Me eläkeläiset, joita Suomessa on noin 1,6 miljoonaa, olemme edelleen aktiivisia kansalaisia ja veronmaksajia.

Niin, puolisoni oli 15 vuotiaana ensimmäisen kerran ansiotyössä Summan tehtailla, minä puolestani 16 vuotiaana vanhainkodissa Haminassa. Nykyisin kumpaakaan työpaikkaa ei enää ole olemassa: Stora-Enso lakkautti paperitehtaan ja Kymsote vanhainkodin – lienee kuva ajastamme?

 Olemme kumpikin saaneet olla onneksi töissä. 40 vuotisten työuriemme aikana olemme maksaneet veromme, joilla ylläpidetään ”hyvinvointivaltiotamme”, kasvattaneet kolme lastamme aikuisiksi, tukeneet heidän ja heidän perheidensä elämää eri tavoin. Ja edelleen maksamme veroja, jotka nousivat huomattavasti eläkkeelle siirtymisen yhteydessä (n. 6%), samalla tulotaso tippui 1/3 osan. Tämän vuoden alussa saatu indeksikorotus merkitsi mm. puolisolleni jälleen veronkorotusta - eläkkeestä! Lisäksi hän sai 200 € edestä lisäveroja maksettavaksi viime vuodelta – kannamme siis edelleen kortemme yhteiseen kekoon!

Ja ne paljon puhutut ”eläkeläisalennukset” – usein miten 1 – 2 € vaikkapa teatterilipusta yms. Ketkä silti täyttävät monet kulttuuririentojen katsomot – me. Eläkeläisalennuksia kun ei saa ruoasta, asumisesta, sähköistä, vedestä, lääkkeistä, eikä edes sähköautoista.

Emme siis ole ”hyvinvointivaltion taakka”, vaan monin tavoin hyödyksi asuinympäristöllemme vapaaehtoistyön tekijöinä ja normaaleina kuluttajina sekä veronmaksajina.

”Porvoo - eläkeläisten Florida”? Maksamme edelleen veromme ja mahdollistamme osaltamme siten palveluja porvoolaisille, myös lapsiperheille päivähoidon, koulutuksen ja terveydenhuollon suhteen – eiköhän palvelutarjonta ja riittävä tulotaso kuulu myös meille, ikääntyville veronmaksajille,

 

LIIKUNTAPUISTOT

  Yksi kunnan keskeisistä tehtävistä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Tähän voisi vielä lisätä, että asukkaiden ikää ja toimintakykyä katsomatta. Liikkumisen tulisi olla esteetöntä ja kaikille sopivia liikuntapuistoja tulisi olla tarjolla. Tällä hetkellä Porvoossa on liikuntapaikkoja enimmäkseen hyväkuntoisille aktiiviliikkujille. Eri kaupunginosissa olisi hyvä olla myös sopivia liikuntapuistoja toimintakyvyltään heikentyneille kuntalaisille. Ne voisivat olla koulujen yhteydessä, koska ne laitteet sopivat kaiken ikäisille ja tukisivat kaupunginosan yhteisöllisyyttä.

Porvooseen rakennettiin upeat raput rappuharjoittelua varten. Yli 300 rappua Kokonniemen liikuntakeskukseen. Jos henkilöllä on jo polvikulumat, nämä raput eivät enää sovellu harjoitteluun. Pääset kyllä raput ylös, mutta alastulo on jo kivuliasta. Miksi vieressä ei ole ihanaa vaijerilaskeutumista, niin voisi toteuttaa harjoittelua yhteen suuntaan? Tämä on yksi osoitus siitä, että tietty osa kuntalaisista ei juurikaan hyödy uusista kohteista.

Eräs mielipidekirjoitus, joka on ollut lehdessä.

otsikko: ”Ajoissa hoitoon”

Viime vuosina on entistä enemmän ja painokkaasti korostettu sitä, että kansanterveyden ja kunkin kansalaisen kannalta on tärkeää hakeutua ja päästä viivytyksettä hoitoon ja tutkimuksiin erilaisten vaivojen ilmentyessä. Tällöin myös kalliimmat erikoissairaanhoidon kustannukset voidaan jopa välttää. Tämä ennaltaehkäisy on tärkeää niin kansalaisten fyysisten vaivojen kuin henkisen jaksamisen kannalta.

Vaikka korona epidemia, ymmärrettävästi, sitoo julkisen terveydenhuollon resursseja, ei voi olla niin, että ”korona-alttarille” uhrataan kansalaisten kannalta tärkeä ennaltaehkäisevä ja kiireetön terveydenhoito. Eli: kun huomaan tarvetta selittää ilmenneitä vaivoja ja huolta lääkärille tai terveydenhoitajalle, tulisi järjestyä aika terveyskeskuksesta etupainotteisesti.. Ei voi eikä saa olla niin, että minut ohjataan soittamaan parin viikon päästä, josko aikoja julkisessa terveydenhuollossa on tarjota tai sitten ei ole. Kaikilla kun ei ole varaa yksityisiin palveluihin.

Sama koskee ennaltaehkäisevää suun terveydenhuoltoa: ei kai voi olla niin, että jokaisen meidän tulisi paikata omatoimisesti itse hampaamme? Viime tutkimukset kertovat vahvasti siitä, että hammastarhallamme ja sen hoidolla on suuriakin vaikutuksia kokonaisvaltaiseen terveydentilamme. Hampaat tulee säännöllisesti tarkastaa, jolloin ennalta ehkäistään mahdollisesti kehittyviä pahempia vaivoja ja sairauksia.

Nyt kaikki panokset ovat akuutissa sairaanhoidossa ja koronan taltuttamisessa. Kuinka paljon jää vakavia sairauksia diagnosoimatta ajoissa? Omahoito on tärkeää, mutta silläkin on rajansa.

Kirjoitus on ajalta, jolloin Korona ohitti kaikki muut hoidot ja toimenpiteet. Onneksi osaamme ehkä jatkossa valmistautua uusiin pandemioihin, sillä tuskin tämä tähän Koronavirukseen jää.  Eivät kaikki muut sairaudet lopu kuin seinään, vaan ihmiset tarvitsevat hoitoa myös ns. yleisesti tunnettuihin vaivoihin, vaikka viruksia tulee ja menee. Aikanaan tultaneen vielä päätymään siihen lopputulemaan, että virus tai bakteeri on monen taudin ja sairauden taustalla. Mikä on sitten se laukaiseva tekijä?