Terveydenhuollon priorisointi

 

MIELIPIDEKIRJOITUS, hoidon priorisointi                              28.3.25

                                                                                                                      

Otsikko: “kuka saa, ja kenelle annetaan?”... 

 

...todetaan osuvasti vanhassa laulussa. “Suomalainen terveydenhoito vaati keskustelua priorisoinnista. Kaikkia potilaita ei kyetä hoitamaan”, totesivat jo viime syksynä johtajalääkärit. Vastaavasti terveydenhuollon tuotantotalouden apulaisprofessori Torkki painotti omassa puheenvuorossaan sitä, että “meidän ei pidä kysyä, pitääkö priorisoida, vaan miten priorisoidaan.” 

 

Priorisointi tarkoittaa asioiden laittamista tärkeysjärjestykseen. Se ei tarkoita hoidotta jättämistä, vaan tarkoituksenmukaisten hoitokeinojen valintaa. Valitettavasti pula hoitajista, lääkäreistä ja hyvinvointialueiden rahasta määrää jo sen, että kaikki hoitoa tarvitsevat eivät pääse yksinkertaisesti ajoissa hoitoon. Näiden resurssien puute johtaa siihen, että valitaan ketä/mitä hoidetaan ja millä perusteilla. Vai johtaako? 

 

Tällöin eteen tulee arvovalinnat, eettiset ja moraaliset kysymykset mm. Ihmisarvosta, jokaisen ihmisen kunnioittamisesta, tasa-arvosta, yhdenvertaisuudesta. Jo perustuslakimme (19§) lähtee siitä, että “julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä.” Se, mikä on riittävää, on valitettavasti tulkinnan varaista, eikä sitä ole lainsäädännöllisesti kovin tarkasti määritelty.  

Nykytilanne voi olla ongelmallinen potilaiden oikeuksien, ammattilaisten oikeusturvan ja valvonnan kannalta. On hyvä päästä eroon ns. piilopriorisoinnista, jossa on epäselvää, kuka on vastuussa ja kuka tekee päätöksiä ja millä kriteereillä. 

 

Avoin keskustelu on tarpeen tässäkin asiassa. Mitä julkisempaa ja läpinäkyvämpää priorisoinnista ja sen taustalla olevista arvoista ja kriteereistä saadaan, sitä varmemmin oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus toteutuu. Mutta mielestäni priorisointi ei saa perustua pelkkiin hoidon kustannuksiin tai ikään.

 

Pirkko Parjanen 

Porvoon ja hyvinvointialueen tarkastuslautakunnan varajäsen 

Alue- ja kuntavaaliehdokas (KD) 

Teemoja kuntavaaleihin 2025 Porvoossa

 

 

  

Teemoja Porvoon kuntavaaleihin 2025

 

            TEEMOJA PORVOON KUNTAVAALEIHIN

            Kuntavaalit ovat yhtä lailla tärkeät kuten aluevaalitkin. Molemmissa

            päätetään asioista, jotka vaikuttavat asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin.

            Lisäksi on tietysti kunnan elinvoima, pitovoima ja työllisyys.

            Teemoja:

            * Asukasystävällinen kunta - niin asukkaiden kuin yritysten arjen tulee

            olla sujuvaa ja vaivatonta. Turvataan samalla kaksikieliset palvelut.

            * Tuetaan aktiivista ikääntymistä - seniorit ovat mahdollisuus Porvoolle

            * Kulttuuri ja sivistys on yhteinen voimavara. taidetehtaan ja museoiden

            toimintaedellytykset tulee turvata. Taidemuseo olisi hieno kehitys eteenpäin.

            * Laadukas koulutus ja varhaiskasvatus tulee turvata eri puolilla kaupunkia

            kyläkouluja ja erityislasten tarpeita unohtamatta. Tilojen tulee olla turvallisia

            ja terveellisisä. Koulukiusaamisessa nolla-toleranssi!

            * Kunnan tulee tarjota monipuolisia työllistymisen palveluja, joilla vastataan

            yksilöllisiin tarpeisiin.

            * Kuntalaisten osallistaminen/osallistuminen avoimeen päätöksentekoon on  

            voimavara ja mahdollisuus

            * Panostetaan vihreään siirtymään, kestävään kehitykseen ja luonnon moni-

            muotoisuuden säilymiseen. Huomioidaan Itämeren suojelu ja alueen saariston

            vetovoima.  

           Tässä muutamina

                                                        

EHDOKASNUMERONI alue- ja kuntavaaleissa

 

                

                            Aluevaalien numeroni on:  2008  

                     Kuntavaalien numeroni on: 196

                 Porvoon ja Itä-Uudenmaan

                 hyvinvointialueen parhaaksi

                 kestävillä arvoilla ja hyvällä

                 yhteistyöllä asukkaita kuunnellen

                            

Zentra - K 60

 

2.3.2025 

MIELIPIDEKIRJOITUS lehteen, vanhusneuvoston aloite- ja läsnäolo-oikeus 

 

Otsikko. “Zentra - K 60?” 

 

Vuosi sitten minulla muiden kutsuttujen päättäjien mukana oli miellyttävä ja hieno tilaisuus tutustua Porvoon nuorisotila Zentraan. Täytyy myöntää, että tilat tekivät minuun syvän vaikutuksen: nuorilla on hienot tilat, jossa viettää aikaa ja viihtyä erilaisten toimintojen äärellä - välipalaa unohtamatta. 

 

Porvoo on siis satsannut varsin hyvin nuorisoon ja heidän elämäänsä, kuten myös nuorisovaltuuston kautta ja avulla. Nuorisovaltuusto tuo hienolla tavalla esiin nuorten toiveita ja tukee heidän kasvuaan tekemällä myös esityksiä Porvoon kaupungille. 

Porvoo ei siis ole mitenkään unohtanut nuoriaan, josta yhtenä esimerkkinä on aloite siitä, että nuorisovaltuustolle pitäisi saada suora aloiteoikeus kaupunginvaltuustoon (UM 22.2.25).  

 

Mutta entä ikääntyneet - missä on heille suunnattu ja tarkoitettu oma olohuone, “Zentra K 60?”, jonne voisi tulla vapaasti tapaamaan tuttuja, nauttimaan kupposen kuumaa, pelaamaan erilaisia pelejä, joista varttuneempikin väki pitää? Entäpä vanhusneuvostolle myönnettävä läsnä- ja puheoikeus valtuustossa ja/tai lautakunnissa, puhumattakaan aloite oikeudesta kaupunginvaltuustolle? Käsittääkseni vanhusneuvosto on erinäisiä kertoa esittänyt ao oikeuden saamista, mutta siihen ei ole Porvoossa nähty syytä, eikä sitä ole viety eteenpäin virkamiesten toimesta. Siinä, missä nuorisovaltuusto tuo nuorten äänen kuuluviin, pitäisi vanhusneuvoston saada tuoda ikääntyneiden äänet kuuluviin. Yleensä perusteluna on ollut, että vanhusneuvosto on poliittinen. Ei se ole sen enempää poliittinen kuin nuorisovaltuustokaan. Päätavoite on ikääntyneiden äänen kuuluminen heitä koskevien asioiden päätöksenteossa.

 

Suomessa on tälle hetkellä 1,6, miljoonaa eläkeläistä, jotka ovat tehneet työuransa rakentaessaan tuleville sukupolville elämisen edellytyksiä. Ja maksaneet veronsa – ja yhä edelleen maksavat eläkkeestä veroa, joka on %-osuudeltaan korkeampi kuin aikanaan omasta ansiotulosta.

 

Ikääntyneet eivät ole vain toiminnan ja päätöksenteon tai hoivan kohde. He ovat aktiivisia yhteiskunnan jäseniä ja haluavat osallistua oman kuntansa kehittämiseen ja päätöksentekoon etenkin, kun kyseessä ovat ikääntyneiden kannalta keskeiset asiat.

 

Kuten vanhusasiainvaltuutettu Päivi Topo toteaa eduskunnalle antamassaan selonteossa (K3/2024vp): ” Heiltä olen kuullut erinomaisia ehdotuksia, miten yhteiskuntaa tulisi kehittää yhdenvertaisemmaksi ja paremmaksi kaikenikäisille. Elämänaikainen pitkä kokemus on heidän ainutlaatuinen voimavaransa, ja heitä kannattaa kuulla.

Kuten vanhusasiainvaltuutettu Päivi Topo toteaa eduskunnalle antamassaan selonteossa (K3/2024vp): ” Heiltä olen kuullut erinomaisia ehdotuksia, miten yhteiskuntaa tulisi kehittää yhdenvertaisemmaksi ja paremmaksi kaikenikäisille. Elämänaikainen pitkä kokemus on heidän ainutlaatuinen voimavaransa, ja heitä kannattaa kuulla päätöksenteossa.”

 

 

Pirkko Parjanen 

Hyvinvointialueen ja Porvoon tarkastuslautakunnan varajäsen 

Alue- ja kuntavaali ehdokas (KD) 

 

Kunta- ja aluevaalit lähestyvät/ joitakin aluevaaliteemoja

 

                 

         

         Mietteitä aluevaaliteemoista

Ajattelen näin:

Sekä rahoituksen että palveluverkon on turvattava riittävät lähipalvelut sekä osaavan henkilökunnan saatavuus.

Panostettava omalääkäri/-tiimimallin toteutumiseen, jolloin hoidon saatavuus ja jatkuvuus turvataan. Tällä mallilla on pystytty vähentämään päivystyskäyntejä sekä ensihoidonkäyntejä kotona. Lisäksi moniammatillinen tiimityö turvaa osaltaan laadukkaat ja yhdenvertaiset palvelut.

Väestön ikääntyessä panostetaan entistä enemmän hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Tässä tulee huomioida myös riittävä ja oikea-aikainen kuntoutus.

Pelastustoimi tarvitsee riittävät resurssit, jotta se voi tuoda turvallisuutta ja apua sekä arjessa että kriisitilanteissa. Alueella on Loviisan ydinvoimala ja Porvoon Kilpilahden teollisuusalue. Tämä tulee huomioida. Lisäksi keskeistä on hyvin koulutettu henkilökunta ja mahdollisuus jatkuvaan ammattia ylläpitävään koulutukseen.

Porvoon sairaalan toimintaedellytykset on turvattava, joko entisten tilojen laajalla peruskorjauksella tai uusien, tehokkaiden tilojen rakentaminen Kuninkaanporttiin. Tiloihin tulisi tällöin perusterveydenhuolto, ympärivuorokautinen päivystys ja erikoisairaanhoidon peruspalvelut ( kuten nytkin HS:n kanssa yhteistyössä).

Muutos tulee olemaan jatkuvaa ja sen tulee tähdätä alueen asukkaiden ja ympäristön hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Merkitsee tulevaisuudessa monipuolista palvelukokonaisuutta sisältäen varmasti myös lisää digipalveluja, liikkuvia palveluja ja etävastaanottoa, unohtamatta ”face to face”-palveluja. Kaikkea tarvitaan.

Huolehditaan siitä, että aleen asukkaiden ääni kuuluu palveluja kehitettäessä.

                                    

            

KD:n puoluehallituksen kokous 1.2.2025

 

              Kristillisdemokraattien puoluehallituksen kokous oli nyt 1.2. Kouvolassa.

              Suuri huoli on Suomen syntyvyyden roimasta laskusta.

              Suomen kokonaishedelmällisyysluku on  tällä hetkellä 1,25.

              

              Se on selvästi sekä väestön nettouusiutumislukua että naapurimaidemme ja
              EU:n keskiarvoa alhaisempi . Kannanotossaan KD:n puoluehallitus esittää:
              Porrastettua perheverotusta avuksi väestörakenteen kriisiin.

             Itse ehkä lisäisin vielä sen, että kotiin jäävälle isälle tai äidille pitäisi maksaa

             kunnon palkka lastensa hoidosta.
             Lisäksi siitä tulisi saada tulevaisuudessa eläkettä. Palkkatyö kuin palkkatyö.
             Kokemuksesta sanoisin, että alaikäisten lasten hoitaminen kotona

            ( etenkin alle 3-vuotiaat) on kyllä täyttä työtä.
             

            

                                

                           

                                          LÄHES ME KAIKKI!

Lukumummin mietteitä

 

MIELIPIDEKIRJOITUS LEHTEEN                                          

 

Otsikko: “Lukumummin mietteitä ” 

 

“Hei lukumummi, milloin saan lukea kanssasi?” 

Minulla on ollut mahdollisuus käydä viikoittain yhdellä ala-asteella “lukumummina”. Olen saanut lukea opettajan valitsemien oppilaiden kanssa. Näiden oppilaiden kanssa lukeminen on ollut sekä suuri ilo että hyvin vastuullista puuhaa: miten saan oikealla tavalla lapset ymmärtämään lukemisen tärkeyden? Lukutaito kun avaa maailman uudella tavalla ja kehittää lapsen ymmärrystä. Yhtä tärkeää on luetun ymmärtäminen: pitäähän minun käsittää, mitä luettu tarkoittaa. 

 

Nyt Porvoossa on käyty hyvin tärkeää keskustelua koskien niin kyläkouluja kuin lasten tasavertaista kohtelua. Pienten koulujen puolustajat ovat alleviivanneet pienten yksiköiden mahdollisuuksia ja edellytyksiä opastaa lapsia melkeinpä “kädestä pitäen”. Pienet ryhmät tutussa porukassa mahdollistavat oppilaan henkilökohtaisen kohtaamisen ja yhteisöllisyyden. Hyvä näin, mutta miten sitten isoissa kouluissa?

 

Nyt kouluja ja oppimista koskeva selvittely jatkuu uusien säästökohteiden etsimisellä: tavoitteena on ilmeisesti puuttua, ei seiniin, vaan opetuksen sisältöön. Tällöin puntariin tulevat myös henkilökohtaiset avustajat ja koulunkäyntiavustajat, joilla on suuri merkitys esim. NEPSY lasten tukemisessa ja ohjaamisessa. Jos säästöpäätökset koskevat näitä ammattiryhmiä, joutuu moni erityistä tukea tarvitseva lapsi eriarvoiseen asemaan. Hän tarvitsee henkilökohtaista tukea ja apua, voidakseen suoriutua koulukäynnistä ja säilyttää oppisen ilon ja mahdollisuuden. Säästöpäätökset voivat johtaa siihen, että nämä lapset ovatkin eriarvoisessa asemassa oppimisen edellytysten ja lähikoulujen (tutut kaverit jo päiväkodista) suhteen. 

 

Tarinan mukaan eräs äiti oli kysynyt Albert Einsteinilta, mitä hänen pitää tehdä, että lapsi oppisi paremmin matematiikkaa. Einstein vastasi: “Lukekaa lapselle satuja”. Näin varmaan on. Mahdollistetaan samalla kaikille lapsille yhdenvertainen mahdollisuus oppimisen iloon turvallisessa oppimisympäristössä.

 

 

Pirkko Parjanen 

Yks lukumummi 

Lukumummina pääse katsomaan tämän päivän koulumaailmaa, joka on jotain vaivan muuta kuin ennen. Lapsilla on oikea informaation tulva. Miten rauhoittua ja keskittyä olennaiseen....

Satsaus hyvinvointiin ja terveyteen

 

MIELIPIDEKIRJOITUS lehteen HYTE ja SOTE                               26.1.25 

 

Otsikko: “Satsaus hyvinvointiin ja terveyteen” 

 

Arvioidessaan valtion hyvinvointialueille asettamia tavoitteita, myös talouden suhteen, Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johtaja Sally Leskinen totesi (IS 19.1.) hallituksen linjausten olevan mahdottomia. Hän viittasi mm haluun nostaa yksityisen hoidon KELA –korvauksia, joita lopulta ensinnäkin vain pieni joukko käyttää ja toiseksi KELA korvaus valui aluksi terveysjättien omaan taskuun hintojen noston myötä.  

 

Nyt kun esille nousi terveysjättien halu saada myös perusterveydenhuolto omiin käsiinsä, on syytä palauttaa mieliin SOTE uudistuksen keskeisiä tavoitteita.

 

Ensinnäkin uudistuksen tavoite on edelleen turvata jokaiselle perustuslakimme takaama tasapuolinen hoidon ja hoivan saatavuus (perusturva). Hyvinvointialueiden tulee turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sote- sekä pelastustoimen palvelut. 

 

Valitettavasti kansalaisten perusturva kaikkineen maksaa, ottaen huomioon myös maanpuolustukseen nyt käytettävät miljoonat – perusturvaa sekin. 

 

Toiseksi uudistuksen painopisteenä on kehittää hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä (HYTE palvelut) yhteistyössä kuntien kanssa. Näillä toimilla on varsin merkittäviä vaikutuksia niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta. Niihin satsaaminen merkitsee pitkässä juoksussa sairaanhoidon kustannusten pienentymistä, sairauspoissaolojen vähentymistä ja ihmisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja jaksamien kasvamista. Hyvinvoiva yksilö jaksaa myös hyvin työssään ja toimissaan, joten myös yritykset ovat pyrkineet satsaamaan tähän etätöiden, viihtyisien työympäristöjen, työn kehittämisen, liikunta- ja kulttuurisetelien käytön ja riittävän toimeentulon suhteen. Tämä hyvinvointi näkyy myös perheissä ja lapsissa. 

 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on siis monella mittarilla mitattuna erittäin tärkeää myös kuntien ja hyvinvointialueiden talouden suhteen. Siihen kannattaa panostaa niin Porvoossa kuin Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella - eikä tuijottaa yksin rahaan, 

 

Kuntoutus kunniaan

 

Pirkko Parjanen 

Tarkastuslautakunnan varajäsen Porvoon kaupunki ja Itä-Uudenmaan

hyvinvointialue

Kunta- ja aluevaaliehdokas 

 

Kohti kunta- ja aluevaaleja 2025

 

Alue- ja kuntavaalit 2025 

 

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue 

 

Teemat hyvinvointialueelle 

 

Sekä rahoituksen että palveluverkon on turvattava riittävät lähipalvelut sekä osaavan henkilökunnan saatavuus.

 

Asiakasmaksujen kohtuullisuus ja tarvittaessa maksujen poistaminen vähävaraisuudesta johtuen. Kaikkien alueen asukkaiden tulee saada yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut tulotasosta riippumatta.

 

Terapiatakuu iästä riippumatta.

 

Panostettava omalääkäri / -tiimi- mallin toteuttamiseen, jolloin moniammatillinen yhteistyö turvaa osaltaan laadukkaat ja yhdenvertaiset palvelut. 

 

Matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen, jotka lisäävät terveyttä ja hyvinvointia. Ennaltaehkäisevät palvelut tuovat hyvinvointia ja taloudellisia säästöjä pitkässä juoksussa.

 

Kokouspalkkiot pidettävä kohtuullisina ja harkittava eri puolueille tulevien ryhmätukien (”piilo puoluetuet”) poistamista. Eri ryhmien ei tarvitse tiedottaa hyvinvointialueen tai eri ryhmien toiminnasta. Tiedottamisen voi hoitaa hyvinvointialue itse. Tällä hetkellä tiedottaminen on ollut ryhmäsidonnaista ja varsin poliittista eri ryhmien osalta. Lähinnä ”vaalimainontaa

 

Väestön ikääntyessä panostettava entisestään hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Tässä tulee huomioida riittävä ja varhainen kuntoutus eri terapiamuotoineen.

 

Pelastustoimen riittävät resurssit tulee ylläpitää, ottaen huomioon sekä kuntien tarpeet että Loviisan ydinvoimalan ja Kilpilahden asettamat erityiset haasteet. Samoin tulee huomioida riittävä henkilöstö ja hyvät koulutusmahdollisuudet. 

 

Porvoon sairaalan toimintaedellytykset turvattava, joko entisten tilojen laajalla peruskorjauksella tai hyvien uusien toimitilojen rakentamisella esimerkiksi Kuninkaanporttiin. Tavoitteena huolehtia sekä perusterveydenhuollosta, ympärivuorokautisesta päivystyksestä että perustason erikoissairaanhoidosta (HUS). 

 

Muutos on jatkuvaa ja sen tulee tähdätä alueen ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Merkitsee myös digitaalisten ja liikkuvien palvelujen lisäämistä. 

 

Varmistetaan koko alueen asukkaiden äänen kuuluminen palveluja kehitettäessä.

 

Teemat kuntavaaleihin (Porvoo)

 

Asukasystävällinen kunta – niin asukkaiden kuin yritysten arjen tulee olla vaivatonta ja sujuvaa. Turvataan kaksikieliset palvelut. 

 

Tuetaan aktiivista ikääntymistä - seniorit ovat mahdollisuus Porvoolle. 

 

Kulttuuri ja sivistys on yhteinen voimavara. Taidetehtaan, museoiden ja kirjaston toiminta- edellytykset tulee turvata. 

 

Laadukas koulutus ja varhaiskasvatus tulee mahdollistaa eri puolilla kuntaa, kyläkouluja ja erityislapsia unohtamatta! Tilojen tulee olla turvallisia ja terveellisiä. Koulukiusaamisessa nolla- toleranssi! 

 

Kunnan tulee tarjota monipuolisia työllistämisen palveluja, joilla vastataan yksilöllisiin tarpeisiin. 

 

Kuntalaisten osallistaminen avoimeen päätöksentekoon on voimavara ja mahdollisuus. 

 

Panostetaan vihreään siirtymään, kestävään kehitykseen ja luonnon monimuotoisuuden säilymiseen. Huomioidaan myös Itämeren suojelu ja alueen saariston vetovoima.

 

Kaupunkiin tulee rakentaa yleinen väestönsuoja.

 

Esittely 

 

Työurani olen tehnyt fysioterapeuttina/osastonhoitajana. Olen naimisissa, 3 aikuista lasta ja 2 lastenlasta. Yhteiskunnalliset ja omaan kuntaani liittyvät asiat kiinnostavat ja haluan vaikuttaa asioiden käsittelyyn ja päätöksentekoon kaikkien alueen asukkaiden yhteisen hyvän toteuttamiseksi.

 

Olen ollut ehdokkaana useampaan kertaan kuntavaaleista eduskuntavaaleihin ja saanut olla mukana paikallistason päätöksenteossa. Tällä hetkellä olen sekä hyvinvointialueen että Porvoon kaupungin tarkastuslautakuntien varajäsen. Samoin olen Porvoon yhteisen kirkkovaltuuston varajäsen. 

 

Puolueessa olen Itä-Uudenmaan paikallisosaston johtoryhmän jäsen, ja Uudenmaan piirin varapuheenjohtaja. 

 

Vapaa-aikana toimin Porvoon Kansallisten Seniorien jäsensihteerinä. Mieluisia harrastuksia ovat kuntosali, Pilates, arkiliikunta, käsityöt ja lukeminen, unohtamatta vapaaehtoistyötä “Siskoissa ja Simoissa” ja MLL:n Lukumummi ja-vaari toimintaa.