Haminan
kaupunki
Kaupunginvaltuusto
HAIMAN
KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS 9.5.2017
Ryhmäpuheenvuoro:
§ 4 OSAVUOSIKATSAUS I 2017 (tammi- maaliskuu)
Pirkko
Parjanen/ KD
VALTUUSTON PUHEENJOHTAJA, VALTUUTETUT JA
MUUT LÄSNÄOLIJAT
Kaupungin
ensimmäinen osavuosikatsaus ei uhku positiivisuutta, mutta ei pelkkää
negatiivisuuttakaan. Positiivisena voitaneen pitää sitä, että talous on pysynyt
kurissa ja
palvelusalueet
ovat pysyneet pääosin talousarvion sisällä. Tämähän on kaupungin keskeinen
strateginen linjaus. Henkilöstömenoja on saatu vähennettyä ja menot ovat
muutoinkin laskusuunnassa. Tax- free kauppa kohenemassa ja rahoitusta on
löytynyt niin Rautakorttelin ostoon kuin skeittipuiston rakentamiseen (siis
investoinneista ja skeittipuistoon lisärahan tarve on vielä 22. 000€).
Pilviäkin
taivaan rannassa on. Väkiluku laskee entisestään ollen nyt vuoden alussa jo –
71 henkilöä vuoden alusta. Syntyvyys on selkeässä laskussa ja kuolleisuus
sanoisinko nousussa. Työttömyys on edelleen korkea, vaikka työllisyys onkin
kohentunut 0,5 %. Työpaikkojen lisääntyminen ja yritystoiminnan virkistyminen
eivät ole vielä toteutuneet. Meillähän työpaikkoja toivotaan niin satamaan,
Lankamalmin alueelle kuin varuskuntaankin.
Kaupungilla
on runsaasti hyviä kehittämiskohteita, josta haluan nostaa esille 3 kohdetta:
1.
kaupunkikeskustan kehittäminen
* hyvä kun kauppatoria on lähdetty uudistamaan.
Soisin, että samalla arvioitaisiin myös, miten Keskuspuistoa voitaisiin
hyödyntää enemmän ihmisten hyvinvoinnin edistäjänä.
*Kävelykatuidea on mahdollisuus, jota olisi syytä
tarkastella laajemminkin. Monissa kaupungeissa keskustaa on voitu muuttaa
enemmän kevyen liikenteen hyötykäyttöön kuin meillä. Kunnan keskeiseksi
tehtäväksi tulevaisuudessa tulee terveyden edistäminen. Arkiliikunnalla on
keskeinen merkitys, etenkin ikääntyneiden keskuudessa.
* miten saada torin ympärillä olevat kiinteistön
omistajat mukaan kaupungin keskustan kehittämiseen?
2.
vetovoimainen asuminen
* on yksi keskeinen tekijä sille, että saamme
Haminaan nuoria, ”urbaaneja” yrittäjiä. He hakevat yksilöllistä asumista.
Pystymmekö vastaamaan tähän tarpeeseen? Tämä jää nähtäväksi.
* vetovoimaisen asumisen lisäksi kaupungin olisi
hyvä panostaa myös yrittämisen tukemiseen tarjoamalla yrittäjille toimivia
toimitiloja käyttöön Haminan keskustasta. Keskustassa on tyhjiä tiloja, mutta
ne eivät sovi esimerkiksi sote- yrittäjien käyttöön. Tarvitaan paljon mm.
vesipisteitä ja esteetöntä liikkumista sekä tilaa esimerkiksi
harjoituslaitteille. Tiedän, että ko. tiloja on tuloksetta etsitty kaupungin
keskustasta. Eivät nämä yrittäjät kaupungin laidalle halua. Tuleva
SOTE-uudistus ulkoistuksineen tulee lisäämään näiden toimitilojen tarvetta. Ideaalistahan
on, että yrittäjät asuvat ja työskentelevät omassa kaupungissamme, eikö?
3.
Kaupunkimarkkinointi
* tähän kaupunkimarkkinointiin on mitä ilmeisimmin
pistetty ja tullaan pistämään paljon panoksia, niin aikaa, materiaalia kuin
rahoitustakin. Toivottavasti markkinointikampanja tuo tulessaan tuloksia
suhteessa siihen laitettuun panostukseen. Jäin kaipaamaan brändin
jalkauttamisen kokonaishintaa. mutta se tullee varmaan jossakin vaiheessa
esille, viimeistään vuoden 2017 toimintakertomuksessa.
Talous on
siis pysynyt toistaiseksi tasapainossa. Tästä huolimatta taloutta on tarkoitus
sopeuttaa mahdollisimman pian 1.5. miljoonaa euroa. Kysymys kuuluu, mistä:
henkilöstöstä, palveluverkosta, kiinteistöistä vai peruskorjauksista?
Henkilöstömäärää
on jo sopeutettu ja sijaisimäärärahojen käyttöä seurataan erittäin tarkasti ja
tämä näkyy näkemykseni mukaan osin jo mm. kiinteistöhuollossa, jossa nyt
jatkuvasti sammutetaan ”sisäilmapaloja” ja ei aina niin hyvin tuloksin.
Kaupungissa on monta toimitilaa, joissa työskentelevät henkilöt kärsivät
sisäilmaongelmista, jopa vuosia. Peruskorjaustarvetta olisi monessa
kiinteistössä ja nyt korjausvelka vain kasvaa. Onko sisäilmaongelmien vastainen
taistelu liiaksi ”tulipalojen” sammuttamista ja nyt olisi aika siirtyä entistä
enemmän ennakoivempaan kiinteistönhoitoon kuten Kotkassa. Meidän valtuutettujen
olisi hyvä saada ajankohtaista tietoa kaupungin kiinteistöjen
sisäilmatilanteesta kokonaisuudessaan. Nythän kiinteistöt tulevat yksittäin
esille ja vaihtelevilla kommenteilla.
Onko
mahdollisesti tarkoitus lähteä supistamaan palveluverkkoa eli kouluverkkoa ja
millä perusteilla? Poitsilan koulu on jo tuotu lehdistössä esille, muttei
valtuuston kokouksessa. Neuvottomasta oli keskustelua kuntavaalien yhteydessä.
Miten muut palveluverkon rakenteet? Samaan aikaan on kuitenkin hankittu lisää
kiinteistöjä kuten Rautakortteli ja jatkossa myös (jos olen oikein ymmärtänyt)
Varuskuntakerho. Mitkä tulevat olemaan sen kiinteistön korjaustarpeet ja mistä
ne rahat otetaan? En sano, etteikö Varuskuntakerho ole säilyttämisen arvoinen.
Viimeisenä
asiana haluan nostaa esille tulevan SOTE-uudistuksen, joka koskettaa suurta
osaa kaupungin henkilöstöstä ja kaupungin palveluja. Osavuosikatsauksessa
tuodaan esille, että kaupungin tavoitteet sote-palvelujen saatavuuden
turvaamiskeksi on linjattu.
Tämä on hyvä
asia ja mielelläni ne kyllä näkisin koostettuna. Tähän liittynee myös
ikäihmisten palvelujen tavoite vähentää tehostettua palveluasumista eli
hoivakoteja ja lisätä kotona selviytymistä palvelujen turvin. Nyt on kuitenkin
käynyt toisin ja palveluasumiseen jonottavien määrä on kasvanut. SAS-toiminnan
tehostaminen voi olla osa ratkaisua, kunhan se ei tarkoita sitä, että erittäin
huonokuntoiset ikääntyneet ihmiset joutuvat asumaan kotona lähes ”heitteillä”,
kun kaupunki pyrkii säästämään menoissa. Tähän tilanteeseen kaivataan kenties muitakin
ratkaisuja, kuten ns. palvelukorttelin kehittämistä ja vielä tehokkaampaa
ennakoivaa kuntoutusta.
Yhteenvetona
voinee sanoa, että niin kaupungin työntekijät, virkamiehet kuin
luottamushenkilötkin pyrkivät tekemään parhaansa kaupungin hyväksi ja tähän me
luotamme ja miksi emme luottaisi? Tarvitsemme kuitenkin näkemyksiä enenevässä
määrin myös kaupungin asukkailta ja tähän rakentavaan vuoropuheluun tulee
satsata, siitäkin huolimatta, että näkemykset eivät välttämättä kohtaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti