maanantai 15. toukokuuta 2017

Osavuosikatsaus I kaupunginvaltuuston käsittelyssä








Haminan kaupunki
Kaupunginvaltuusto


HAIMAN KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS 9.5.2017

Ryhmäpuheenvuoro: § 4 OSAVUOSIKATSAUS I 2017 (tammi- maaliskuu)
Pirkko Parjanen/ KD

VALTUUSTON PUHEENJOHTAJA, VALTUUTETUT JA MUUT LÄSNÄOLIJAT

Kaupungin ensimmäinen osavuosikatsaus ei uhku positiivisuutta, mutta ei pelkkää negatiivisuuttakaan. Positiivisena voitaneen pitää sitä, että talous on pysynyt kurissa ja
palvelusalueet ovat pysyneet pääosin talousarvion sisällä. Tämähän on kaupungin keskeinen strateginen linjaus. Henkilöstömenoja on saatu vähennettyä ja menot ovat muutoinkin laskusuunnassa. Tax- free kauppa kohenemassa ja rahoitusta on löytynyt niin Rautakorttelin ostoon kuin skeittipuiston rakentamiseen (siis investoinneista ja skeittipuistoon lisärahan tarve on vielä 22. 000€).
Pilviäkin taivaan rannassa on. Väkiluku laskee entisestään ollen nyt vuoden alussa jo – 71 henkilöä vuoden alusta. Syntyvyys on selkeässä laskussa ja kuolleisuus sanoisinko nousussa. Työttömyys on edelleen korkea, vaikka työllisyys onkin kohentunut 0,5 %. Työpaikkojen lisääntyminen ja yritystoiminnan virkistyminen eivät ole vielä toteutuneet. Meillähän työpaikkoja toivotaan niin satamaan, Lankamalmin alueelle kuin varuskuntaankin.
Kaupungilla on runsaasti hyviä kehittämiskohteita, josta haluan nostaa esille 3 kohdetta:
1.    kaupunkikeskustan kehittäminen
* hyvä kun kauppatoria on lähdetty uudistamaan. Soisin, että samalla arvioitaisiin myös, miten Keskuspuistoa voitaisiin hyödyntää enemmän ihmisten hyvinvoinnin edistäjänä.
*Kävelykatuidea on mahdollisuus, jota olisi syytä tarkastella laajemminkin. Monissa kaupungeissa keskustaa on voitu muuttaa enemmän kevyen liikenteen hyötykäyttöön kuin meillä. Kunnan keskeiseksi tehtäväksi tulevaisuudessa tulee terveyden edistäminen. Arkiliikunnalla on keskeinen merkitys, etenkin ikääntyneiden keskuudessa.
 * miten saada torin ympärillä olevat kiinteistön omistajat mukaan kaupungin keskustan kehittämiseen?
2.    vetovoimainen asuminen
 * on yksi keskeinen tekijä sille, että saamme Haminaan nuoria, ”urbaaneja” yrittäjiä. He hakevat yksilöllistä asumista. Pystymmekö vastaamaan tähän tarpeeseen? Tämä jää nähtäväksi.
 * vetovoimaisen asumisen lisäksi kaupungin olisi hyvä panostaa myös yrittämisen tukemiseen tarjoamalla yrittäjille toimivia toimitiloja käyttöön Haminan keskustasta. Keskustassa on tyhjiä tiloja, mutta ne eivät sovi esimerkiksi sote- yrittäjien käyttöön. Tarvitaan paljon mm. vesipisteitä ja esteetöntä liikkumista sekä tilaa esimerkiksi harjoituslaitteille. Tiedän, että ko. tiloja on tuloksetta etsitty kaupungin keskustasta. Eivät nämä yrittäjät kaupungin laidalle halua. Tuleva SOTE-uudistus ulkoistuksineen tulee lisäämään näiden toimitilojen tarvetta. Ideaalistahan on, että yrittäjät asuvat ja työskentelevät omassa kaupungissamme, eikö?
3.    Kaupunkimarkkinointi
 * tähän kaupunkimarkkinointiin on mitä ilmeisimmin pistetty ja tullaan pistämään paljon panoksia, niin aikaa, materiaalia kuin rahoitustakin. Toivottavasti markkinointikampanja tuo tulessaan tuloksia suhteessa siihen laitettuun panostukseen. Jäin kaipaamaan brändin jalkauttamisen kokonaishintaa. mutta se tullee varmaan jossakin vaiheessa esille, viimeistään vuoden 2017 toimintakertomuksessa.

Talous on siis pysynyt toistaiseksi tasapainossa. Tästä huolimatta taloutta on tarkoitus sopeuttaa mahdollisimman pian 1.5. miljoonaa euroa. Kysymys kuuluu, mistä: henkilöstöstä, palveluverkosta, kiinteistöistä vai peruskorjauksista?

Henkilöstömäärää on jo sopeutettu ja sijaisimäärärahojen käyttöä seurataan erittäin tarkasti ja tämä näkyy näkemykseni mukaan osin jo mm. kiinteistöhuollossa, jossa nyt jatkuvasti sammutetaan ”sisäilmapaloja” ja ei aina niin hyvin tuloksin. Kaupungissa on monta toimitilaa, joissa työskentelevät henkilöt kärsivät sisäilmaongelmista, jopa vuosia. Peruskorjaustarvetta olisi monessa kiinteistössä ja nyt korjausvelka vain kasvaa. Onko sisäilmaongelmien vastainen taistelu liiaksi ”tulipalojen” sammuttamista ja nyt olisi aika siirtyä entistä enemmän ennakoivempaan kiinteistönhoitoon kuten Kotkassa. Meidän valtuutettujen olisi hyvä saada ajankohtaista tietoa kaupungin kiinteistöjen sisäilmatilanteesta kokonaisuudessaan. Nythän kiinteistöt tulevat yksittäin esille ja vaihtelevilla kommenteilla.

Onko mahdollisesti tarkoitus lähteä supistamaan palveluverkkoa eli kouluverkkoa ja millä perusteilla? Poitsilan koulu on jo tuotu lehdistössä esille, muttei valtuuston kokouksessa. Neuvottomasta oli keskustelua kuntavaalien yhteydessä. Miten muut palveluverkon rakenteet? Samaan aikaan on kuitenkin hankittu lisää kiinteistöjä kuten Rautakortteli ja jatkossa myös (jos olen oikein ymmärtänyt) Varuskuntakerho. Mitkä tulevat olemaan sen kiinteistön korjaustarpeet ja mistä ne rahat otetaan? En sano, etteikö Varuskuntakerho ole säilyttämisen arvoinen.

Viimeisenä asiana haluan nostaa esille tulevan SOTE-uudistuksen, joka koskettaa suurta osaa kaupungin henkilöstöstä ja kaupungin palveluja. Osavuosikatsauksessa tuodaan esille, että kaupungin tavoitteet sote-palvelujen saatavuuden turvaamiskeksi on linjattu.
Tämä on hyvä asia ja mielelläni ne kyllä näkisin koostettuna. Tähän liittynee myös ikäihmisten palvelujen tavoite vähentää tehostettua palveluasumista eli hoivakoteja ja lisätä kotona selviytymistä palvelujen turvin. Nyt on kuitenkin käynyt toisin ja palveluasumiseen jonottavien määrä on kasvanut. SAS-toiminnan tehostaminen voi olla osa ratkaisua, kunhan se ei tarkoita sitä, että erittäin huonokuntoiset ikääntyneet ihmiset joutuvat asumaan kotona lähes ”heitteillä”, kun kaupunki pyrkii säästämään menoissa. Tähän tilanteeseen kaivataan kenties muitakin ratkaisuja, kuten ns. palvelukorttelin kehittämistä ja vielä tehokkaampaa ennakoivaa kuntoutusta.

Yhteenvetona voinee sanoa, että niin kaupungin työntekijät, virkamiehet kuin luottamushenkilötkin pyrkivät tekemään parhaansa kaupungin hyväksi ja tähän me luotamme ja miksi emme luottaisi? Tarvitsemme kuitenkin näkemyksiä enenevässä määrin myös kaupungin asukkailta ja tähän rakentavaan vuoropuheluun tulee satsata, siitäkin huolimatta, että näkemykset eivät välttämättä kohtaa.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Unkari "kantona kaskessa"

  Suomi on osa EU:n yhteisöä ja hyvä niin. Emme enää selviäisi yksin Venäjän kyljessä. Maailma on muuttunut todella paljon ja niin myös Venä...