MIELIPIDEKIRJOITUS 11.3.2022
Turvatakuut?
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on herättänyt aiheellisesti
keskustelua kansallisesta turvallisuudesta. Keskustelun keskiössä ovat olleet
niin Euroopan unionin artikla 42.7, joka ”velvoittaa antamaan apua kaikin
käytettävissä olevin keinoin, YK:n peruskirjan 51 artiklan mukaisesti” kuin
NATOn artiklan 5 konkreettinen sisältö ja käytännön merkitys.
Artiklaan 42.7 tehty lisäys huomauttaa, ”ettei tietyiltä EU
jäsenvaltioilta edellytetä kriisitilanteessa sellaista apua, joka vaarantaa
niiden puolueettomuuden tai liittoutumattomuuden”. Tämän tulkinta voi merkitä
sitä, ettei EU:n jäsenvaltioilla ole velvoitetta auttaa sotilaallisesti
hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenvaltiota.
Siis missä ovat paljon puhutut EU:n turvatakeet ilman NATO
jäsenyyttä? Käteen näyttää jäävän vain solidaarisuus ja henkinen tuki, joka
meille suomalaisille on liiankin tuttua jo Talvisodasta.
Yksin jäimme.
Sama näyttää olevan Ukrainan osa ja kohtalo armon vuonna
2022. Onneksi ”kansan karttuisa käsi” antaa edellytyksiä erittäin tärkeään
humanitaariseen apuun ja tukeen.
Kaikki tämä korostaa sekä oman puolustuskykymme ylläpitoa ja
kehittämistä että presidentti Niinistön korostamaa perusteellista harkintaa
puolustus- ja turvallisuuspolitiikastamme. Yksi varteenotettava vaihtoehto
saattaisi olla syvempi sotilaallinen yhteistyö Yhdysvaltojen, Britannian,
Norjan ja Ruotsin kesken. Tämä yhteistyö korostaisi Pohjoismaiden yhteyttä ja
yhteistä puolustustahtoa ja kykyä, Yhdysvaltojen ja Britannian tuella. Britannian
tiedustelu ja sotilaallinen apu tuntuvat olevan varsin konkreettisia Ukrainassa
– EU tuntuu pohtivan, Britannia tuntuu toimivan,
Tämä mielipidekirjoitus on ollut Uusimaa-lehdessä sekä Itäväylä-lehdessä. Aihe on nyt varsin ajankohtainen. Itse ajattelen, että NATOOn liittyminen on nyt pienempi paha kuin jäädä Venäjän "syliin". Venäjällä ei ole demokratiasta, avoimuudesta tai sopimusten noudattamisesta mitään tietoakaan. Ukrainassa siviilejä ammutaan ja pommitetaan surutta. Ryövätään kaupat ja tuhotaan "vilja-aitat". Lupauksiin ei voi luottaa. Venäjä on useaan otteeseen luvannut pysäyttää joitakin hyökkäyksiä, mutta samaan hengenvetoon pommitetaan yhä rajummin. Voiko Venäjän päättäjien sanoihin luottaa - no ei voi. Tämän lisäksi luritetaan valheita, minkä ehditään ja luodaan salaliittoteorioita, mitä utopistisempia. Sääli, sillä olisi ollut hyvä saada pitää hyvät naapuruussuhteet ja luottamus molemmin puolin. Nyt tämä on mennyt vuosiksi eteen päin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti