MIELIPIDEKIRJOITUS (
Kymen Sanomat ja Reimari) 26.11.2014
Palkkojen alentaminen – kaiken autuus?
Viime aikoina on mediassa käyty keskustelua erityisesti
julkisen sektorin palkkojen alentamisesta ja sen vaikutuksesta maamme ja
kuntiemme talouteen (mielipidekirjoitukset KySa ja HS).
Käydyssä keskustelussa on unohtunut mahdollisen palkkojen
alentamisen kaksijakoiset vaikutukset: toisaalta palkkojen alentaminen
vaikuttaa varsin negatiivisesti kotimarkkinoiden kulutukseen, ostovoimaan,
kertyviin eläkkeisiin yms. asioihin, toisaalta se vaikuttaa positiivisesti
vientialoihin ja kauppataseeseen.
Suo siis siellä, vetelä täällä.
Ymmärrän ne vaatimukset palkkojen alentamiseen, jotka
nousevat vientiteollisuutemme tarpeista. Palkkojen alentaminen vaikuttaa
suomalaisten tuotteiden kilpailukykyyn ulkomailla ja kotimaisen ostovoiman
pienentyminen vähentää ulkomaisten tuotteiden kysyntää ja ostamista. Koska
olemme, kuten muutkin, riippuvaisia viennistä, tällä voisi olla positiivinen
vaikutus vientiimme.
Toisaalta palkkojen alentaminen luo ns ”lumipallo-efektin”
kotimarkkinoille: pienempi palkka, pienempi ostovoima, kotimainen kulutus
laskee, kotimaiset työpaikat vähenevät, asuntolainojen kysyntä hiipuu,
rakentaminen vähenee yms. Pitkällä aikavälillä tämä merkitsee valtion ja
kuntien verotulojen pienentymistä, jolloin julkista sektoria on entisestään
leikattava ja tämä puolestaan merkitsee monille vähävaraisille selvää
palvelujen vähenemistä. Ei ole varaa ostaa yksityisiä, eri tavalla
hinnoiteltuja terveys- ja sosiaalipalveluja – paljon puhutun ”hyvinvointi-valtiomme”
perusjalka murenee. Julkinen sektori kun ylläpitää suurelta osin tavallisten
veronmaksajien palveluja.
Entä sitten eläkkeet? Palkkojen alentaminen merkitsee
eläkemaksujen pienentymistä ja samalla tulevan eläkkeen pienentymistä. Jo nyt
monet suomalaiset eläkeläiset elävät ns ”kädestä suuhun”: verojen, asumisen,
ruoan ja lääkkeiden jälkeen käteen jää niin pieni rahamäärä, ettei se enää
riitä elämiseen. Jo nyt monet eläkeläiset tinkivät jokapäiväisestä leivästään.
Tästä ei pelasta budjettikurissa pysyminen, vaan johdonmukainen tulojen ja
menojen tasapainottaminen niin, että kullekin jää määräosansa elämistä varten.
Pirkko Parjanen
KD:n Kymen piirin varapuheenjohtaja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti