Terveydenhuollon priorisointi

 

MIELIPIDEKIRJOITUS, hoidon priorisointi                              28.3.25

                                                                                                                      

Otsikko: “kuka saa, ja kenelle annetaan?”... 

 

...todetaan osuvasti vanhassa laulussa. “Suomalainen terveydenhoito vaati keskustelua priorisoinnista. Kaikkia potilaita ei kyetä hoitamaan”, totesivat jo viime syksynä johtajalääkärit. Vastaavasti terveydenhuollon tuotantotalouden apulaisprofessori Torkki painotti omassa puheenvuorossaan sitä, että “meidän ei pidä kysyä, pitääkö priorisoida, vaan miten priorisoidaan.” 

 

Priorisointi tarkoittaa asioiden laittamista tärkeysjärjestykseen. Se ei tarkoita hoidotta jättämistä, vaan tarkoituksenmukaisten hoitokeinojen valintaa. Valitettavasti pula hoitajista, lääkäreistä ja hyvinvointialueiden rahasta määrää jo sen, että kaikki hoitoa tarvitsevat eivät pääse yksinkertaisesti ajoissa hoitoon. Näiden resurssien puute johtaa siihen, että valitaan ketä/mitä hoidetaan ja millä perusteilla. Vai johtaako? 

 

Tällöin eteen tulee arvovalinnat, eettiset ja moraaliset kysymykset mm. Ihmisarvosta, jokaisen ihmisen kunnioittamisesta, tasa-arvosta, yhdenvertaisuudesta. Jo perustuslakimme (19§) lähtee siitä, että “julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä.” Se, mikä on riittävää, on valitettavasti tulkinnan varaista, eikä sitä ole lainsäädännöllisesti kovin tarkasti määritelty.  

Nykytilanne voi olla ongelmallinen potilaiden oikeuksien, ammattilaisten oikeusturvan ja valvonnan kannalta. On hyvä päästä eroon ns. piilopriorisoinnista, jossa on epäselvää, kuka on vastuussa ja kuka tekee päätöksiä ja millä kriteereillä. 

 

Avoin keskustelu on tarpeen tässäkin asiassa. Mitä julkisempaa ja läpinäkyvämpää priorisoinnista ja sen taustalla olevista arvoista ja kriteereistä saadaan, sitä varmemmin oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus toteutuu. Mutta mielestäni priorisointi ei saa perustua pelkkiin hoidon kustannuksiin tai ikään.

 

Pirkko Parjanen 

Porvoon ja hyvinvointialueen tarkastuslautakunnan varajäsen 

Alue- ja kuntavaaliehdokas (KD) 

Teemoja kuntavaaleihin 2025 Porvoossa

 

 

  

Teemoja Porvoon kuntavaaleihin 2025

 

            TEEMOJA PORVOON KUNTAVAALEIHIN

            Kuntavaalit ovat yhtä lailla tärkeät kuten aluevaalitkin. Molemmissa

            päätetään asioista, jotka vaikuttavat asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin.

            Lisäksi on tietysti kunnan elinvoima, pitovoima ja työllisyys.

            Teemoja:

            * Asukasystävällinen kunta - niin asukkaiden kuin yritysten arjen tulee

            olla sujuvaa ja vaivatonta. Turvataan samalla kaksikieliset palvelut.

            * Tuetaan aktiivista ikääntymistä - seniorit ovat mahdollisuus Porvoolle

            * Kulttuuri ja sivistys on yhteinen voimavara. taidetehtaan ja museoiden

            toimintaedellytykset tulee turvata. Taidemuseo olisi hieno kehitys eteenpäin.

            * Laadukas koulutus ja varhaiskasvatus tulee turvata eri puolilla kaupunkia

            kyläkouluja ja erityislasten tarpeita unohtamatta. Tilojen tulee olla turvallisia

            ja terveellisisä. Koulukiusaamisessa nolla-toleranssi!

            * Kunnan tulee tarjota monipuolisia työllistymisen palveluja, joilla vastataan

            yksilöllisiin tarpeisiin.

            * Kuntalaisten osallistaminen/osallistuminen avoimeen päätöksentekoon on  

            voimavara ja mahdollisuus

            * Panostetaan vihreään siirtymään, kestävään kehitykseen ja luonnon moni-

            muotoisuuden säilymiseen. Huomioidaan Itämeren suojelu ja alueen saariston

            vetovoima.  

           Tässä muutamina

                                                        

EHDOKASNUMERONI alue- ja kuntavaaleissa

 

                

                            Aluevaalien numeroni on:  2008  

                     Kuntavaalien numeroni on: 196

                 Porvoon ja Itä-Uudenmaan

                 hyvinvointialueen parhaaksi

                 kestävillä arvoilla ja hyvällä

                 yhteistyöllä asukkaita kuunnellen

                            

Zentra - K 60

 

2.3.2025 

MIELIPIDEKIRJOITUS lehteen, vanhusneuvoston aloite- ja läsnäolo-oikeus 

 

Otsikko. “Zentra - K 60?” 

 

Vuosi sitten minulla muiden kutsuttujen päättäjien mukana oli miellyttävä ja hieno tilaisuus tutustua Porvoon nuorisotila Zentraan. Täytyy myöntää, että tilat tekivät minuun syvän vaikutuksen: nuorilla on hienot tilat, jossa viettää aikaa ja viihtyä erilaisten toimintojen äärellä - välipalaa unohtamatta. 

 

Porvoo on siis satsannut varsin hyvin nuorisoon ja heidän elämäänsä, kuten myös nuorisovaltuuston kautta ja avulla. Nuorisovaltuusto tuo hienolla tavalla esiin nuorten toiveita ja tukee heidän kasvuaan tekemällä myös esityksiä Porvoon kaupungille. 

Porvoo ei siis ole mitenkään unohtanut nuoriaan, josta yhtenä esimerkkinä on aloite siitä, että nuorisovaltuustolle pitäisi saada suora aloiteoikeus kaupunginvaltuustoon (UM 22.2.25).  

 

Mutta entä ikääntyneet - missä on heille suunnattu ja tarkoitettu oma olohuone, “Zentra K 60?”, jonne voisi tulla vapaasti tapaamaan tuttuja, nauttimaan kupposen kuumaa, pelaamaan erilaisia pelejä, joista varttuneempikin väki pitää? Entäpä vanhusneuvostolle myönnettävä läsnä- ja puheoikeus valtuustossa ja/tai lautakunnissa, puhumattakaan aloite oikeudesta kaupunginvaltuustolle? Käsittääkseni vanhusneuvosto on erinäisiä kertoa esittänyt ao oikeuden saamista, mutta siihen ei ole Porvoossa nähty syytä, eikä sitä ole viety eteenpäin virkamiesten toimesta. Siinä, missä nuorisovaltuusto tuo nuorten äänen kuuluviin, pitäisi vanhusneuvoston saada tuoda ikääntyneiden äänet kuuluviin. Yleensä perusteluna on ollut, että vanhusneuvosto on poliittinen. Ei se ole sen enempää poliittinen kuin nuorisovaltuustokaan. Päätavoite on ikääntyneiden äänen kuuluminen heitä koskevien asioiden päätöksenteossa.

 

Suomessa on tälle hetkellä 1,6, miljoonaa eläkeläistä, jotka ovat tehneet työuransa rakentaessaan tuleville sukupolville elämisen edellytyksiä. Ja maksaneet veronsa – ja yhä edelleen maksavat eläkkeestä veroa, joka on %-osuudeltaan korkeampi kuin aikanaan omasta ansiotulosta.

 

Ikääntyneet eivät ole vain toiminnan ja päätöksenteon tai hoivan kohde. He ovat aktiivisia yhteiskunnan jäseniä ja haluavat osallistua oman kuntansa kehittämiseen ja päätöksentekoon etenkin, kun kyseessä ovat ikääntyneiden kannalta keskeiset asiat.

 

Kuten vanhusasiainvaltuutettu Päivi Topo toteaa eduskunnalle antamassaan selonteossa (K3/2024vp): ” Heiltä olen kuullut erinomaisia ehdotuksia, miten yhteiskuntaa tulisi kehittää yhdenvertaisemmaksi ja paremmaksi kaikenikäisille. Elämänaikainen pitkä kokemus on heidän ainutlaatuinen voimavaransa, ja heitä kannattaa kuulla.

Kuten vanhusasiainvaltuutettu Päivi Topo toteaa eduskunnalle antamassaan selonteossa (K3/2024vp): ” Heiltä olen kuullut erinomaisia ehdotuksia, miten yhteiskuntaa tulisi kehittää yhdenvertaisemmaksi ja paremmaksi kaikenikäisille. Elämänaikainen pitkä kokemus on heidän ainutlaatuinen voimavaransa, ja heitä kannattaa kuulla päätöksenteossa.”

 

 

Pirkko Parjanen 

Hyvinvointialueen ja Porvoon tarkastuslautakunnan varajäsen 

Alue- ja kuntavaali ehdokas (KD) 

 

Kunta- ja aluevaalit lähestyvät/ joitakin aluevaaliteemoja

 

                 

         

         Mietteitä aluevaaliteemoista

Ajattelen näin:

Sekä rahoituksen että palveluverkon on turvattava riittävät lähipalvelut sekä osaavan henkilökunnan saatavuus.

Panostettava omalääkäri/-tiimimallin toteutumiseen, jolloin hoidon saatavuus ja jatkuvuus turvataan. Tällä mallilla on pystytty vähentämään päivystyskäyntejä sekä ensihoidonkäyntejä kotona. Lisäksi moniammatillinen tiimityö turvaa osaltaan laadukkaat ja yhdenvertaiset palvelut.

Väestön ikääntyessä panostetaan entistä enemmän hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Tässä tulee huomioida myös riittävä ja oikea-aikainen kuntoutus.

Pelastustoimi tarvitsee riittävät resurssit, jotta se voi tuoda turvallisuutta ja apua sekä arjessa että kriisitilanteissa. Alueella on Loviisan ydinvoimala ja Porvoon Kilpilahden teollisuusalue. Tämä tulee huomioida. Lisäksi keskeistä on hyvin koulutettu henkilökunta ja mahdollisuus jatkuvaan ammattia ylläpitävään koulutukseen.

Porvoon sairaalan toimintaedellytykset on turvattava, joko entisten tilojen laajalla peruskorjauksella tai uusien, tehokkaiden tilojen rakentaminen Kuninkaanporttiin. Tiloihin tulisi tällöin perusterveydenhuolto, ympärivuorokautinen päivystys ja erikoisairaanhoidon peruspalvelut ( kuten nytkin HS:n kanssa yhteistyössä).

Muutos tulee olemaan jatkuvaa ja sen tulee tähdätä alueen asukkaiden ja ympäristön hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Merkitsee tulevaisuudessa monipuolista palvelukokonaisuutta sisältäen varmasti myös lisää digipalveluja, liikkuvia palveluja ja etävastaanottoa, unohtamatta ”face to face”-palveluja. Kaikkea tarvitaan.

Huolehditaan siitä, että aleen asukkaiden ääni kuuluu palveluja kehitettäessä.

                                    

            

KD:n puoluehallituksen kokous 1.2.2025

 

              Kristillisdemokraattien puoluehallituksen kokous oli nyt 1.2. Kouvolassa.

              Suuri huoli on Suomen syntyvyyden roimasta laskusta.

              Suomen kokonaishedelmällisyysluku on  tällä hetkellä 1,25.

              

              Se on selvästi sekä väestön nettouusiutumislukua että naapurimaidemme ja
              EU:n keskiarvoa alhaisempi . Kannanotossaan KD:n puoluehallitus esittää:
              Porrastettua perheverotusta avuksi väestörakenteen kriisiin.

             Itse ehkä lisäisin vielä sen, että kotiin jäävälle isälle tai äidille pitäisi maksaa

             kunnon palkka lastensa hoidosta.
             Lisäksi siitä tulisi saada tulevaisuudessa eläkettä. Palkkatyö kuin palkkatyö.
             Kokemuksesta sanoisin, että alaikäisten lasten hoitaminen kotona

            ( etenkin alle 3-vuotiaat) on kyllä täyttä työtä.
             

            

                                

                           

                                          LÄHES ME KAIKKI!