Aluevaalit 2022

 

Kristillisdemokraattien slogan aluevaaleissa on:

ENEMMÄN HYVINVOINTIA, vähemmän hallintoa

Keskeistä, etenkin Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella:

1. Palvelut lähelle ihmistä

2. Laadukasta hoitoa iästä ja paikasta riippumatta

3. Yritykset, yhdistykset ja järjestöt mukaan palvelujen tuottamiseen

4. Autetaan ajoissa ja edistetään terveyttä

5. Hyvinvoiva henkilöstö jaksaa hoitaa

6. Varmistetaan koko alueen asukkaiden äänen kuuluminen

7. Pelastuslaitoksen on turvattava yhdenvertaiset palvelut koko alueelle

                   

                                                    vaali-ikkunan kuva Kokoomus-KD:n tiloissa.

                                                   

                                                    Itä-Uudenmaan ehdokkaat.

                                                   

Kohti parempaa hyvinvointia

 

 JULKAISTU MIELIPIDEKIRJOITUS  16.12.2021

Kohti parempaa hyvinvointia

Kun edesmenneen, Joutsenossa syntyneen appeni, piti poikana ennen sotia päästä ”oikeaan lääkäriin”, tuli lähteä Viipuriin.

Sitten kehittyi ns ”kunnanlääkäri” systeemi ja lopulta Kansanterveyslain myötä tulivat moniammatilliset lähipalvelut terveyskeskusten myötä. Oli ”omalääkäri”, joka tunsi pääsääntöisesti asiakkaansa, pystyi ohjaamaan nopeastikin eteenpäin eri ammattihenkilöille, ja oli alueen omat hoitajat, jotka tunsivat asiakkaansa – varsin hyvin toimiva hoitoketju, joka valitettavasti eri syistä johtuen murentui.

Nyt luomme uusia hyvinvointialueita, joiden tavoitteena ovat yhdenvertaiset, laadukkaat ja helposti saatavat palvelut kaikille alueen asukkaille, koskien niin sosiaali- ja terveyspalveluja kuin palo- ja pelastustoimea. Nämä edellyttävät riittävää ammattitaitoista ja hyvinvoivaa henkilöstöä, josta nyt on selvä puute. Melkoisen haasteen tuo taloudellistakin panosta edellyttävä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, etenkin kun samaan aikaan pyritään hillitsemään kustannusten kasvua. Sama koskee myös palo- ja pelastustoimea ja sen resursseja. Kustannusten kasvun hillitseminen edellyttää kuntien ja hyvinvointialueen saumatonta yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

Julkinen terveydenhuoltomme kaipaa toki parantamista, etenkin panostusta sekä ennalta- ehkäisevään perusterveydenhuoltoon että vaikuttaviin nykypäivän hoitokäytäntöihin. Perusterveydenhuollon oikea kehittäminen säästää tulevaisuudessa huomattavassa määrin veroeuroja vähentäessään kallista erikoissairaanhoitoa. Samoin hoitoketjuja voidaan nopeuttaa huolehtimalla perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumattomasta yhteistyöstä, jossa ihminen siirtyy sujuvasti eteenpäin hoitoketjussa. Pullonkaulat tulee avata ja panostaa hoitoketjujen ongelmakohtien poistamiseen. Tässä auttaa paljon myös avoin vuoropuhelu palvelujen käyttäjien kanssa. Erilaiset asiakaspalautteet ja hyvinvointialueen asukkaiden äänen kuuluminen palveluja kehitettäessä on avain toimiviin palveluihin koko hyvinvointialueella.

Pirkko Parjanen

Aluevaaliehdokas, KD

 

                        Olen mukana ehdokkaana aluevaaleihin Itä-Uudellamaalla. Me kaikki tiedämme, että hyvinvointialueen tavoitteena on varmistaa alueen asukkaiden ja toimintaympäristön turvallisuus, hyvinvointi ja terveys. Tämä toteutuu yhteistyöllä eri kuntien kesken ja takaamalla riittävät resurssit niin sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuin palo- ja pelastustoimelle. Kuntien välinen yhteistyö ja luottamus on keskeistä. Hyvinvointialueen kehittäminen ei onnistu, ellemme huolehdi myös siitä, että hyvinvointialueen henkilöstö ja asukkaat ovat mukana kehittämässä palveluja ja niiden sisältöä.

" Uudistuksessa halutaan vahvistaa asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa omaan asuinympäristöönsä ja päätöksentekoon". Näin kirjaa valtioneuvosto. Miten tämä käytännössä toteutetaan siten, että tämä tavoite todella toteutuu käytännössä.

On ehdotettu: Keskustelu ja kuulemistilaisuuksia, jotka ovat todella tarpeen, jos ei halua alati näitä nettikyselyjä. Toiseksi on ehdotettu, että palvelujen käyttäjien edustajia valitaan hyvinvointialueen toimielimiin. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Kolmanneksi toivotaan palvelujen käyttäjiä mukaan palveluiden suunnitteluun. Asiakaspalaute on toki tarpeen, mutta sen tulisi myös tuottaa niitä toivottuja muutoksia. Tässä muutamia.

Hyvinvointialueelle tulee perustaa vanhusneuvosto, vammaisneuvosto ja nuorisovaltuusto. tarkoitus on valita nämä henkilöt hyvinvointialueen kunnissa toimivien vastaavien vaikuttamistoimielinten jäsenistä siten, että kustakin vaikuttamiselimestä valitaan yksi edustaja...siis joka kunnasta. Kuntien osalta nuorisovaltuuston jäsenet ovat päässeet hyvin osallistumaan eri lautakuntien kokouksiin. Monissa kunnissa heillä on myös kaupunginvaltuustossa puhe- ja läsnäolo-oikeus. Miksi tätä samaa oikeutta ei ole vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston jäsenillä. Tätä olen miettinyt paljon. Näillä toimielimillä tulee olla enemmän sananvaltaa hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, jotka koskevat juuri heitä.

Hyvinvointialueelle ollaan kehittämässä osallisuusohjelmaa, joka sisältää tarkemmin sen, miten asukkaiden osallisuus ja osallistuminen käytännössä toteutetaan alueella. Miten saada kaikkien ääni kuuluviin?

                       

Leveät hartiat- parempaa hyvinvointia?

 

        Mielipidekirjoitus lehteen Uusimaa ja Itäväylä Porvoon alueella.
        

MIELIPIDEKIRJOITUS  21.11.2021

Leveät hartiat- parempaa hyvinvointia?

Kun edesmenneen, Joutsenossa syntyneen appeni, piti poikana ennen sotia päästä ”oikeaan lääkäriin”, tuli lähteä Viipuriin.

Sitten kehittyi ns ”kunnanlääkäri” systeemi ja lopulta Kansanterveyslain myötä tulivat moniammatilliset lähipalvelut terveyskeskusten myötä. Oli ”omalääkäri”, joka tunsi pääsääntöisesti asiakkaansa, pystyi ohjaamaan nopeastikin eteenpäin eri ammattihenkilöille, ja oli alueen omat hoitajat, jotka tunsivat asiakkaansa – varsin hyvin toimiva hoitoketju, joka valitettavasti eri syistä johtuen murentui.

Nyt luomme uusia hyvinvointialueita, joiden tavoitteena ovat yhdenvertaiset, laadukkaat ja helposti saatavat palvelut kaikille alueen asukkaille. Tämä edellyttää riittävää ammattitaitoista ja hyvinvoivaa henkilöstöä, josta nyt on selvä puute. Melkoisen haasteen tuo taloudellistakin panosta edellyttävä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, etenkin kun samaan aikaan pyritään hillitsemään kustannusten kasvua. Kustannusten kasvun hillitseminen edellyttää kuntien ja hyvinvointialueen saumatonta yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

Julkinen terveydenhuoltomme kaipaa toki parantamista, etenkin panostusta sekä ennalta- ehkäisevään perusterveydenhuoltoon että vaikuttaviin nykypäivän hoitokäytäntöihin. Perusterveydenhuollon oikea kehittäminen säästää tulevaisuudessa huomattavassa määrin veroeuroja vähentäessään kallista erikoissairaanhoitoa. Samoin hoitoketjuja voidaan nopeuttaa huolehtimalla perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumattomasta yhteistyöstä, jossa ihminen siirtyy sujuvasti eteenpäin hoitoketjussa. Pullonkaulat tulee avata ja panostaa hoitoketjujen ongelmakohtien poistamiseen. Tässä auttaa paljon myös avoin vuoropuhelu palvelujen käyttäjien kanssa. Erilaiset asiakaspalautteet ja hyvinvointialueen asukkaiden äänen kuuluminen palveluja kehitettäessä on avain toimiviin palveluihin koko hyvinvointialueella.

Pirkko Parjanen

Porvoo, KD

                       

 

      Hyvää tätä päivää, 

    tänään joulukuun 1. päivä ja tästähän jouluiset puuhat oikein alkavat. Joulutorit avautuu ja toivottavasti     saamme nauttia valkoisesta joulusta. Olen jälleen kirjoitellut lehtiin omia näkemyksiäni  hyvinvointialueiden kehittämisestä ym. laitan niitä tänne blogin sivuille ja toivottavasti ne herättävän ajatuksia.

    Muovipullo, roskaaminen on aikamme murhe

Lähtiessään mopoautollaan Porvoon tuomiokirkon kupeelta nuori mies pudotti kadulle muovipullon, jonka ohikulkenut 60 + ”boomeri” laittoi viereiseen roskakoriin. Toinen nuori heittelee roskansa maahan ”boomerin” poimittavaksi, toiset nuoret kovistelevat ”boomereita” luonnon tuhoamisesta sekä ilmastokokouksissa että eduskunnassa, kuten viime päivinä olemme kuulleet ja nähneet. Olemme kuitenkin pyrkineet rakentamaan hyvää tulevaisuutta lapsillemme ja lapsenlapsillemme käytettävissä olevin keinoin. Jossain olemme onnistuneet, jossain emme…

Ilmastonmuutos koskettaa varmasti meitä kaikkia. Muutos alkaa jokaisen asenteista, jokaisesta ”muovipullosta”. Siinä missä meitä vanhempia ikäluokkia muistutetaan omasta vastuustamme, on aiheellista kysyä nuoremmilta: oletko valmis luopumaan mopoautostasi, käsistä putoavista muovipulloista, uudesta älypuhelimestasi, muotivaatteistasi, laskettelumatkoistasi jne – mistä itse kukin meistä on valmis luopumaan Telluksen tulevaisuuden hyväksi?

Pirkko Parjanen

                                            

SUOMENKIELEN asema

 

MIELIPIDEKIRJOITUS LEHTEEN                                          9.9.2021

 

otsikko: ” Suomea, kiitos!”

Pormestari Juhana Vartiaisen mielestä Helsingin voisi muuttaa englannin kieliseksi kaupungiksi. Tällöin siellä toimivilta ja asuvilta henkilöiltä ei enää vaadittaisi kumpaakaan virallista kieltämme, ei suomea eikä ruotsia.

Kiitos, mutta ei kiitos!

Vanha toteamus ”maassa maan tavalla” pätee edelleen myös kielikysymyksessä: Ranskassa puhutaan ranskaa, eikä Japanissa puhuta englantia, vaan japania. Tämän mukaisesti maahan tulijoilta, olivatpa ne huippuammattilaisia tai muita maahan muuttajia, tulee edellyttää ainakin jonkintasoista maan kielen hallintaa. Vaikka ”hoono soomi” voi johtaa väärinkäsityksiin missä tahansa työpaikassa, se on paljon parempi kuin että meidän pitää osata englantia voidaksemme työskennellä tai hoitaa asioitamme.

Jos pormestarin tavoitteena on saada hyviä huippuasiantuntijoita, voi heiltä osaajina edellyttää suomen kielen taitoa – heillä rahkeet riittävät! Ja jos Hesariin (HS 26.8.) on uskominen, eivät tänne tulleet asiantuntijat monikaan taida tulla jäädäkseen: muuten kiva, mutta palkka ei riitä. Sama kielivaatimus koskee myös maahanmuuttajia: sopeutuminen, kotouttaminen alkaa ”äidinkielestä”, suomen kielestä, uudessa ”isänmaassa”, Suomessa. Samma på svenska!

näitä pohtien

 

Neljäs valtiomahti

 

MIELIPIDEKIRJOITUS LEHTEEN, neljäs valtiomahti            11.10.2021

otsikko: ”Neljäs valtiomahti”

Montesquien vallan kolmijaon mukaisesti toimeenpano-, lainsäädäntö- ja tuomiovalta on hallitusmuodossamme eriytetty toisistaan. Ensimmäistä valtiomahtia, lainsäätämis- ja poliittista päätösvaltaa, käyttää eduskunta, toista toimeenpanovaltaa valtioneuvosto (hallitus) ja kolmatta tuomiovaltaa edellisistä riippumaton ja niitä myös valvova oikeuslaitos. Enemmistöhallitusten maassa vallan kolmijako ei toteudu aivan täydellisesti, koska usein samat ihmiset tekevät päätöksiä eduskunnassa ja toimeenpanevat ne valtioneuvostossa, tulevilla hyvinvointialueilla ja kunnissa.

Ns ”neljäs valtiomahti” on edellisistä riippumaton lehdistö ja joukkotiedostusvälineet. Median tehtävänä ”vallan vahtikoirana” on puuttua virheellisesti tai puutteellisesti tai asianomaisia kuulematta valmisteltuihin ja päätettyihin asioihin. Samalla ”vallan vahtikoiran” tulee kriittisesti tuoda esiin vallan väärinkäytöksiä, kuten esim ”Pandoran paperit” osaltaan kertoivat.

Tämän tehtävän hyvä hoitaminen on keskeistä demokratiassa: sanan-, mielipiteen- ja julkaisemisen vapaus tulee turvata ja samalla on pidettävä huoli siitä, että media tukeutuu faktoihin.

Yhtä tärkeää on se, että media kohtelee asiallisesti, ketään korostamatta tai painamatta kaikkia kansalaisia, myös poliitikkoja ja poliittisia puolueita. Joka kuukausi julkaistavat gallupit poliittisten puolueiden kannatuksesta on demokratiaan kuuluva väline, mutta on aiheellista kysyä niiden tarkoitusperiä. Helposti käy niin, että ne ohjailevat ihmisten päätöksen tekoa – haluan olla ns ”voittajan puolella”. Silloin gallupin tavoite on manipuloida äänestäjää. Lisäksi gallupeista puuttuu ”Suomen suurin puolue”, ns ”nukkuvien puolue”, joka sai kevään kuntavaaleissa murskavoiton, kun yli 40 % meistä jätti äänestämättä. Miksiköhän, gallupeista huolimatta vai niiden johdosta?

näitä pohtien