Ajatuksia lehteen

Vanhusten hyvä hoito ja sen puutteet ovat herättäneet paljon keskustelua. Niinpä minäkin "laitoin lusikkani soppaan". Moniammatillisuus ja kuntoutuksen ammattilaiset unohtuvat usein tässä keskustelussa.
Ajamme Suomessa sitä, että ikääntyneet saavat asua kotona mahdollisimman pitkään, mielellään loppuun saakka, kotiapujen turvin. Ovatko ne riittävät onkin sitten jo keskustelun paikka. Samoin keskustelua tulisi herättää, millaisessa kodissa/millaisessa ympäristössä ikääntyneet haluavat asua, kun nuoruudessa hankittu oma koti ei enää sovellu sen hetken elämäntilanteeseen. Missä ovat asunnot, jossa seniorit voisivat asua "yhdessä" toisiaan auttaen ja tukien. Samalla mahdollistetaan mahdollisimman normaali elänä? Hollannissa näitä on ollut jo varmaan yli kymmenen vuotta.
Oman kodin ja hoivakodin väliseen maastoon pitäisi löytää monimuotoinen asuminen.

                                 --------------------------------------------------------

 Moniammatillisuus vanhusten hoidossa

Tiedotusvälineet ovat kiitettävästi huomioineet eri hoivakotien, sekä yksityisen että julkisen, hoivan laadussa olleita epäkohtia. Muun muassa Helsingin Sanomat julkaisi laajan artikkelin vanhusten hoidon ongelmista, kiinnittäen huomion hoitajien vähäisyyteen ja heidän uupumiseensa.

Monet hoitajat kipuilevat oman jaksamisensa äärirajoilla. Yksinkertaisesti siitä syystä, että heitä on liian vähän ja heille on sälytetty heille kuulumattomia tehtäviä. Suuret yksityiset alan yrittäjät tekevät bisnestä: on säästetty sekä henkilöstökuluissa että laadukkaasta hoivan sisällöstä ja oltu kuulematta hoitajien esittämää kritiikkiä ja parannusehdotuksia.

Keskustelussa on kuitenkin unohdettu, että laadullisesti hyvä hoito ja hoiva edellyttää usean eri hoitoalan ammattilaisen yhteistyötä, ei vain hoitajia. Hoivakoteihin tarvitaan kipeästi kuntoutusalan ammattilaisia (fysioterapeutti, virikeohjaaja, toimintaterapeutti jne) hoitajien rinnalle ylläpitämään ikääntyvän henkilön fyysistä toimintakykyä, tukemaan suoriutumista arkisista askareista ja kokemaan henkistä vireyttä. Jokaisella olkoon oikeus ulkoilla, nauttia luonnon kauneudesta ja virkistyä vaikkapa käynnistä teatterissa tai tutussa kotikirkossa, oma toimintakykynsä rajoissa toki. Kaikkien ammattilaisten yhteistyö tarjoaa hyvät edellytykset vanhusten laadukkaaseen hoivaan ja hoitoon. Unohtamatta hyvää keittiöhenkilökuntaa ja ammattitaitoisia laitoshuoltajia – kukapa ei haluaisi nauttia hyvästä ruoasta ja asua siisteissä oloissa.

Moniammatillisuus vanhusten hoidossa on välttämättömyys, jos haluamme hoitaa laadullisesti hyvin vanhuksemme, asuivatpa he sitten omassa kodissaan tai hoivakodissa.

Pirkko Parjanen (KD)

Hamina

Mielipidekirjoitus lehtiin

Kirjoitukseni liittyen maahanmuuttoon. Maahanmuuton tulee olla hallittua ja hyvin koordinoitua.
Kiintiöitä voidaan kasvattaa pakolaisleireiltä ja samaan aikaan on huolehdittava järjestelmällisestä kotouttamisesta. Suomen kieli on keskeinen osa kotouttamista yhdessä sen kanssa, että maahantulijoille kerrotaan välittömästi yhteiskuntamme arvoista ja keskeisistä periaatteista sekä jokaisen ihmisen oikeuksista ja velvollisuuksista.
                                                       ---------------------

 ”Maassa maan…”

Rajat kiinni! Rakennetaan muuri! Estetään maahantulo!

Niin meillä kuin maailmalla ihmisten eri syistä johtuva maasta toiseen pyrkiminen on kirvoittanut monenlaisia kommentteja, toimenpide-ehdotuksia ja ruokkinut myös pelkoja. Eikä ”öljyä laineille” ole luonut myöskään Oulun kaltaiset lapsiin kohdistuneet rikokset. Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa poliisin tehtävä on tutkia rikokset ja oikeuslaitoksen langettaa niistä riittävän ankarat rangaistukset. Lakia ja oikeutta ei tule ottaa ns ”omiin käsiin”.

Maailman muutos, niin ilmastonmuutoksen aiheuttama nälkä ja jano kuin sotien ja sisäisten levottomuuksien ja väkivallan pelko, ovat ajaneet sadat tuhannet ihmiset pois kodeistaan. Heillä ei ole edellytyksiä ja mahdollisuuksia turvallisesti asua omassa maassaan – on yksinkertaisesti pakko lähteä.

Ei liene väärin olettaa, että pakolaisvirta tullee kiihtymään. Se tulee koettelemaan niin Euroopan Unionia, Yhdysvaltoja kuin myös Aasian maita – eikä tältä virralta Suomi ole sivussa. Tämän johdosta eri viranomaiset ovat pyrkineet luomaan entistä tiiviimpää yhteistyötä, jonka tarkoituksena on sekä hallitusti ohjata saapuvia pakolaisia kuin entistä tarmokkaammin ja laaja-alaisemmin tutkia turvapaikan samaisen edellytyksiä. Tämä kaikki edellyttää entistä hallittavampaa maahanmuutto politiikkaa niin EU:ssa kuin koti-Suomessa. Samalla se vaatii lisäresursseja maahanmuuttajien kotouttamiseen, niin että entistä nopeammin heillä on edellytykset saada työtä ja toimeentuloa ja osallistua suomalaisen yhteiskunnan arkiseen elämään.

Pirkko Parjanen