Uuden valtuuston ensimmäinen kokous/ valtuustoaloite

Teimme aloitteen, koska terveyden edistäminen jää kuntiin ja siihen kannattaa panostaa monella tapaa. 

Kristillisdemokraattien valtuustoaloite Haminassa 13.6.17

VALTUUSTOALOITE:

HYVINVOINTIKOORDINAATTORIN TOIMEN PERUSTAMINEN

Terveyden edistäminen on kunnan tehtävä ja tulee olemaan todennäköisesti myös jatkossa, vaikka sosiaali-ja terveydenhuollon uudistuksessa kunnan sote-palvelut tulevat siirtymään maakuntaan. Kunnalla säilyy rooli kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä.

Terveyden edistäminen on tietoista voimavarojen kohdentamista kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen, jonka tavoitteena on kuntalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn lisääminen, sairauksien (nimenomaan kansantautien kohdalla) ja syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen. Edistämällä eri keinoin terveyttä ja hyvinvointia parannamme kuntalaisten elämänlaatua, lisäämme työllisyyttä ja tuottavuutta ja hillitsemme sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvua.

Terveyden edistäminen edellyttää kunnassa hyvää ja laaja-alaista yhteistyötä eri hallinnon alojen ja ulkopuolisten toimijoiden kanssa, joita ovat muun muassa eri järjestöt, seurakunnat, yritykset ja oppilaitokset sekä eri päätöksentekotason viranomaiset.

Haminassa eri toimijat ja hallinnon alat ovat kehittäneet monin tavoin terveyttä edistäviä toimintamalleja ja käytäntöjä, mutta niiden nivominen yhteen on näyttänyt jäävän tekemättä. Meillä on kaupungissa terveyden edistämisen työryhmä (näin ole antanut itseni ymmärtää), joka koostuu eri hallinnonalojen edustajista. Työryhmässä käydään varmasti aktiivista keskustelua eri toimintamalleista ja käytännöistä, jotka tukevat kuntalaisten terveyttä, mutta itse käytännön toteutuksen koordinointi, kehittäminen ja tiedottaminen ovat jääneet vastuuttamatta. Osin varmaan syystä, että kaikilla on muutoinkin kädet täynnä työtä. Kokemukseni on ainakin tällainen. 

Käytännön toteutuksesta ovat vastuussa toki kaikki kunnan toimijat moniammatillisesti niin yhdyskuntasuunnittelussa, liikuntatoimessa, kulttuurissa, varhaiskasvatuksessa, nuorisotyössä, kouluissa ja työpaikoilla, mutta me tarvitsemme toiminnan koordinoijaa, joka kokoaa ja koordinoi terveyden edistämisen kokonaisuuden. Tähän me tarvitsemme hyvinvointikoordinaattoria, jolla on ammatillista osaamista nimenomaan terveyden edistämisen alalta ja joka toimii yhteistyössä ja yhdyshenkilönä eri toimijoiden kanssa. Osaamista voidaan hyödyntää myös tehtäessä kaupungin hyvinvointistrategiaa ja siihen liittyvää vuosittaista hyvinvointikertomusta.

Haminassa 13.6.2017

KD- valtuustoryhmä

  Pirkko Parjanen

 Markku Ruokonen

Osavuosikatsaus I kaupunginvaltuuston käsittelyssä

Haminan kaupunki

Kaupunginvaltuusto

HAIMAN KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS 9.5.2017

Ryhmäpuheenvuoro: § 4 OSAVUOSIKATSAUS I 2017 (tammi- maaliskuu)

Pirkko Parjanen/ KD

VALTUUSTON PUHEENJOHTAJA, VALTUUTETUT JA MUUT LÄSNÄOLIJAT

Kaupungin ensimmäinen osavuosikatsaus ei uhku positiivisuutta, mutta ei pelkkää negatiivisuuttakaan. Positiivisena voitaneen pitää sitä, että talous on pysynyt kurissa ja

palvelusalueet ovat pysyneet pääosin talousarvion sisällä. Tämähän on kaupungin keskeinen strateginen linjaus. Henkilöstömenoja on saatu vähennettyä ja menot ovat muutoinkin laskusuunnassa. Tax- free kauppa kohenemassa ja rahoitusta on löytynyt niin Rautakorttelin ostoon kuin skeittipuiston rakentamiseen (siis investoinneista ja skeittipuistoon lisärahan tarve on vielä 22. 000€).

Pilviäkin taivaan rannassa on. Väkiluku laskee entisestään ollen nyt vuoden alussa jo – 71 henkilöä vuoden alusta. Syntyvyys on selkeässä laskussa ja kuolleisuus sanoisinko nousussa. Työttömyys on edelleen korkea, vaikka työllisyys onkin kohentunut 0,5 %. Työpaikkojen lisääntyminen ja yritystoiminnan virkistyminen eivät ole vielä toteutuneet. Meillähän työpaikkoja toivotaan niin satamaan, Lankamalmin alueelle kuin varuskuntaankin.

Kaupungilla on runsaasti hyviä kehittämiskohteita, josta haluan nostaa esille 3 kohdetta:

1.    kaupunkikeskustan kehittäminen

* hyvä kun kauppatoria on lähdetty uudistamaan. Soisin, että samalla arvioitaisiin myös, miten Keskuspuistoa voitaisiin hyödyntää enemmän ihmisten hyvinvoinnin edistäjänä.

*Kävelykatuidea on mahdollisuus, jota olisi syytä tarkastella laajemminkin. Monissa kaupungeissa keskustaa on voitu muuttaa enemmän kevyen liikenteen hyötykäyttöön kuin meillä. Kunnan keskeiseksi tehtäväksi tulevaisuudessa tulee terveyden edistäminen. Arkiliikunnalla on keskeinen merkitys, etenkin ikääntyneiden keskuudessa.

 * miten saada torin ympärillä olevat kiinteistön omistajat mukaan kaupungin keskustan kehittämiseen?

2.    vetovoimainen asuminen

 * on yksi keskeinen tekijä sille, että saamme Haminaan nuoria, ”urbaaneja” yrittäjiä. He hakevat yksilöllistä asumista. Pystymmekö vastaamaan tähän tarpeeseen? Tämä jää nähtäväksi.

 * vetovoimaisen asumisen lisäksi kaupungin olisi hyvä panostaa myös yrittämisen tukemiseen tarjoamalla yrittäjille toimivia toimitiloja käyttöön Haminan keskustasta. Keskustassa on tyhjiä tiloja, mutta ne eivät sovi esimerkiksi sote- yrittäjien käyttöön. Tarvitaan paljon mm. vesipisteitä ja esteetöntä liikkumista sekä tilaa esimerkiksi harjoituslaitteille. Tiedän, että ko. tiloja on tuloksetta etsitty kaupungin keskustasta. Eivät nämä yrittäjät kaupungin laidalle halua. Tuleva SOTE-uudistus ulkoistuksineen tulee lisäämään näiden toimitilojen tarvetta. Ideaalistahan on, että yrittäjät asuvat ja työskentelevät omassa kaupungissamme, eikö?

3.    Kaupunkimarkkinointi

 * tähän kaupunkimarkkinointiin on mitä ilmeisimmin pistetty ja tullaan pistämään paljon panoksia, niin aikaa, materiaalia kuin rahoitustakin. Toivottavasti markkinointikampanja tuo tulessaan tuloksia suhteessa siihen laitettuun panostukseen. Jäin kaipaamaan brändin jalkauttamisen kokonaishintaa. mutta se tullee varmaan jossakin vaiheessa esille, viimeistään vuoden 2017 toimintakertomuksessa.

Talous on siis pysynyt toistaiseksi tasapainossa. Tästä huolimatta taloutta on tarkoitus sopeuttaa mahdollisimman pian 1.5. miljoonaa euroa. Kysymys kuuluu, mistä: henkilöstöstä, palveluverkosta, kiinteistöistä vai peruskorjauksista?

Henkilöstömäärää on jo sopeutettu ja sijaisimäärärahojen käyttöä seurataan erittäin tarkasti ja tämä näkyy näkemykseni mukaan osin jo mm. kiinteistöhuollossa, jossa nyt jatkuvasti sammutetaan ”sisäilmapaloja” ja ei aina niin hyvin tuloksin. Kaupungissa on monta toimitilaa, joissa työskentelevät henkilöt kärsivät sisäilmaongelmista, jopa vuosia. Peruskorjaustarvetta olisi monessa kiinteistössä ja nyt korjausvelka vain kasvaa. Onko sisäilmaongelmien vastainen taistelu liiaksi ”tulipalojen” sammuttamista ja nyt olisi aika siirtyä entistä enemmän ennakoivempaan kiinteistönhoitoon kuten Kotkassa. Meidän valtuutettujen olisi hyvä saada ajankohtaista tietoa kaupungin kiinteistöjen sisäilmatilanteesta kokonaisuudessaan. Nythän kiinteistöt tulevat yksittäin esille ja vaihtelevilla kommenteilla.

Onko mahdollisesti tarkoitus lähteä supistamaan palveluverkkoa eli kouluverkkoa ja millä perusteilla? Poitsilan koulu on jo tuotu lehdistössä esille, muttei valtuuston kokouksessa. Neuvottomasta oli keskustelua kuntavaalien yhteydessä. Miten muut palveluverkon rakenteet? Samaan aikaan on kuitenkin hankittu lisää kiinteistöjä kuten Rautakortteli ja jatkossa myös (jos olen oikein ymmärtänyt) Varuskuntakerho. Mitkä tulevat olemaan sen kiinteistön korjaustarpeet ja mistä ne rahat otetaan? En sano, etteikö Varuskuntakerho ole säilyttämisen arvoinen.

Viimeisenä asiana haluan nostaa esille tulevan SOTE-uudistuksen, joka koskettaa suurta osaa kaupungin henkilöstöstä ja kaupungin palveluja. Osavuosikatsauksessa tuodaan esille, että kaupungin tavoitteet sote-palvelujen saatavuuden turvaamiskeksi on linjattu.

Tämä on hyvä asia ja mielelläni ne kyllä näkisin koostettuna. Tähän liittynee myös ikäihmisten palvelujen tavoite vähentää tehostettua palveluasumista eli hoivakoteja ja lisätä kotona selviytymistä palvelujen turvin. Nyt on kuitenkin käynyt toisin ja palveluasumiseen jonottavien määrä on kasvanut. SAS-toiminnan tehostaminen voi olla osa ratkaisua, kunhan se ei tarkoita sitä, että erittäin huonokuntoiset ikääntyneet ihmiset joutuvat asumaan kotona lähes ”heitteillä”, kun kaupunki pyrkii säästämään menoissa. Tähän tilanteeseen kaivataan kenties muitakin ratkaisuja, kuten ns. palvelukorttelin kehittämistä ja vielä tehokkaampaa ennakoivaa kuntoutusta.

Yhteenvetona voinee sanoa, että niin kaupungin työntekijät, virkamiehet kuin luottamushenkilötkin pyrkivät tekemään parhaansa kaupungin hyväksi ja tähän me luotamme ja miksi emme luottaisi? Tarvitsemme kuitenkin näkemyksiä enenevässä määrin myös kaupungin asukkailta ja tähän rakentavaan vuoropuheluun tulee satsata, siitäkin huolimatta, että näkemykset eivät välttämättä kohtaa.

HAMINAN KUNTAVAALIT 2017

Haminassa sosiaalidemokraatit (SDP) nousi suurimmkasi puolueeksi paikkaluvulla 12. Kokoomus ja Keskusta menettivät paikan ja näin myös me Kristillisdemokraatit. Valitettavasti emme saaneet nuoria ehdokkaita mukaan. Jokaisella on oma elämä ja sen tuomat kiireet kuten pienet lapset ja mahdollisesti myös opiskelu. Toivotaan heitä mukaan sitten seuraaviin kuntavaaleihin.

Haminassa oli varmaan yllätys se, että Perussuomalaiset nostivat kannatusta. Heillä oli nyt mukana hyviä ehdokkaita ja etenkin lääkäri Ari Rinteen mukaan tulo toi heille ääniä. Nythän SOTE-keskustelu on aktiivista ja hänellä on asiantuntemusta näihin kysymyksiin. Aika näyttää, onko sillä asiantuntemuksella vaikutusta maakunnassa tehtäviin sote-päätöksiin. Toivottavasti näin on.

Haminassa Kristillisdemokraatit ovat tekemässä teknistä vaaliliittoa Perussuomalaisten kanssa. Tästä on jo sovittu suullisesti. Toivotaan, että päästään maaliin saakka. Meille Kristillisdemokraateille tämä on tärkeä sopimus, jotta saisimme tulevia valiokuntapaikkoja. Meillä on valtuutettuja 2, joten ilman vaaliliittoa jäisimme varsin vähille paikoille, jos saisimme lainkaan. Tällaistahan tämä politiikka on.
Haminassa ollaan siirtymässä valiokuntamalliin uuden valtuustokauden alussa.

Toivotaan hyvää yhteistyötä eri valtuustoryhmien välillä ajatellen kuntalaisten parasta. Me Kristillisdemokraatit tavoittelemme turvallista, yhteisöllistä ja hyvinvoivaa Haminaa, jossa on hyvä asua ja elää sekä tehdä työtä.

Yhteisöllinen Hamina tavoitteena – Reimari

Yhteisöllinen Hamina tavoitteena – Reimari

Kaupunginvaltuuston kokous 28.3.2017

Tänään Haminan kaupunginvaltuuston kokous, jossa käsiteltiin kaupungin ja eri järjestöjen välistä kumppanuusohjelmaa, kaavamuutoksia ja joitakin valtuustoaloitteita. Tänään tehtiin ennätyksellinen määrä aloitteita. taisi olla yhteensä 6 kpl. Me KD:n valtuustoryhmä teimme aloitteen prosenttiperiaatteen käyttöönottamisesta Haminan kaupungin julkisessa rakentamisessa.

Prosenttiperiaate on jo käytössä monessa kaupungissa ja sairaanhoitopiirin rakennushankkeissa. Kymenlaaksossa tämä on ollut vähemmän esillä. Toivottavasti tämä tulee toteutumaan, sillä onhan todettu, että taiteella ja viihtyisällä ympäristöllä on myönteisiä vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin aivan samalla tavoin kuin on liikunnallakin. Liikunta on ollut voimallisesti esillä koko valtuustokauden. On tehty aloite liikuntapuistosta ja tänään tehtiin aloite kilpaurheilualueen kehittämisestä. Sinänsä hyviä hankkeita ja näiden hankkeiden sisällä voisi toteuttaa myös tätä prosentti taiteelle- ajatusta.

Mietteitä SOTE-uudistuksesta

Tuleva SOTE- uudistus on kirvoittanut monen kuntavaaliehdokkaan kirjoittamaan paikallislehtiin omia näkemyksiään tulevasta SOTE-uudistuksesta ja sen vaikutuksesta kuntalaisten tuleviin palveluihin. On vakuutettu, ettei juuri mikään muutu ja julkisen sektorin tuottamat sote-palvelut tulevat säilymään kunnassa syystä, että kuntalaiset ovat antaneet niistä erittäin positiivista palutetta eli palvelut toimivat.

Toivottavasti näin tulee tulevaisuudessa käymään. Sillä itse näen , että sote-palvelut olisi hyvä tuottaa hyvässä yhteistyössä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektrorin kesken. Näinhän tehdään jo nyt, mutta ei ihan siinä mittakaavassa, mihin nyt valtakunnan tasolla tähdätään.

Viime kädessä se tulee olemaan palvelujen käyttäjä eli kuntalainen, joka päättää omalla valinnallaan, kuka hänen sote- palvelunsa tuottaa. Jos suurin osa kuntalaisista tekee valinnan yksityisen palveluntuottajan palveluihin, se näivettää julkisen sektorin palvelut ja lopulta julkiset palvelut loppuvat. Näin tullee käymään osalle terveyskeskuksia, jotka ovat tulevia sote-keskuksia. Nämä ovat laajan valinnanvapauden piirissä. Näin kävi myös aikanaan Ruotsissa.

Jukinen sektori ei ole valmis kilpailuun, sillä sillä ei ole osaamista kilpailutuksesta, markkinoinnista ja mainostamisesta. Lisäksi julkisen sektorin toimijoille ei ole annettu myöskään mahdollisuutta tämän tyyppiseen toimintaan. Julkiselle sektorille tulisi luoda ensin välineet ja tietotaito markkinoilla toimimiseen, ennen kuin ne täysin avataan kaikille toimijoille. Valinnanvapauteen tulisi määritellä siirtymäaika, jona aikana julkinen sektori saa "rivinsä kuntoon". Nyt yksityinen sektori on etulyönti asemassa oman markkinointiosaamisensa kanssa ja tämä ei ole silloin "samalla viivalla seisomista", kun asiakkaat palveluvalintansa tekevät.

SOTE- uudistus ja lähipalvelut

”Kabinettipolitiikkaa soten siivellä”

Kuten KySa kertoi 18.1.17 ovat Kotkan ja Kouvolan edustajat saavuttaneet neuvottelutuloksen SOTEn järjestämisestä maakunnassamme. Vallan kabineteissa saavutetusta neuvottelutuloksesta ei kerrota meille palvelujen tarvitsijoille vielä tässä vaiheessa mitään.

Herää kysymys: miksi ei? Tätäkö on ”uusi poliittinen kulttuuri”, lähivaikuttaminen ja kuntalaisten kuuleminen? Vai onko tarkoitus kertoa ensin yhteisen näkemyksen sisältö ja kysyä sen jälkeen asukkaiden mielipidettä tehtyyn suunnitelmaan?

Samalla on syytä kysyä myös sitä, mikä on pienten kuntien painoarvo päätettäessä maakuntaamme koskevista asioista. Suuret vievät ja pienemmät kuntamme vain seuraavat vierestä, vaikka tämä maakunnallinen uudistus koskee todennäköisesti eniten juuri pienten kuntien palvelurakennetta. Vallan kabineteissa jo kaikesta päätellen luodaan mallia, jossa suurin osa nykyisistä lähipalveluista keskitetään tulevaisuudessa Kotkaan ja Kouvolaan. Miten käy Haminan sote- palveluille? Haminan sairaalan tarjoamat palvelut ilmeisesti voimakkaasti supistuvat elleivät jopa lopu. Mitkä lähipalvelut ovat oikeasti jäämässä kuntiin? Viime aikojen uutiset kertovat myös, että ei se autuus taida sotesta löytyä: kuntien säästötalkoot vain siirtyvät maakunnan tehtäväksi. Tavallisen veronmaksajan näkökulmasta tämä merkitsee selvää kustannusten nousua ja maksumieheksi joutuvat, entistä enemmän palveluja tarvitsevat. Asiakasmaksut nousevat ja jatkossa matkakulut lisääntyvät. Omavastuuosuudet lisääntyvät niin lääkekuluissa kuin muissakin välttämättömissä menoissa. Miten käy tasavertaisten ja tasalaatuisten palvelujen kanssa?

Kaiken taustalla on myös halu yksityistää mahdollisimman laajasti kaikki kansalaisten tarvitsemat sote-palvelut. En usko kaiken yksityistämisen tuomaan autuuteen, joka pahimmillaan merkitsee nousevia kustannuksia palvelutarvitsijan näkökulmasta. Kuten Helsingin Sanomissa vasta todettiin, yksityistäminen voi johtaa kansalaisten eriarvoistumiseen.

Maakuntamme tarvitsee kuntien välistä yhteistyötä ja yhteisiä päätöksiä, jossa kuuluu myös asukkaiden ja tulevien palvelun käyttäjien ääni. Miksiköhän kymenlaaksolainen ei luota päättäjiin (KySa 19.1.17)?

                                                                                                                               

Pirkko Parjanen

kaupunginvaltuutettu, Hamina (KD)